keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Katurallia

Tänään Possulla oli kaupunkipäivä. Possu ajoi vakioparkkipaikkaansa. Kummituksilla oli tietysti taas sormensa pelissä. Possu sai suurella vaivalla ängettyä autonsa toisen auton ja ison asuntoauton väliin, kun huomasi, ettei siinä saanut pitää kuin 2 tuntia. Sehän ei käynyt, sillä Possu tarvitsi koko päivän paikan. Niin Possu peruutti suurella vaivalla sen ison asuntoauton ja toisen auton välistä pois, ja lähti etsimään kauempaa pitempiaikaista parkkipaikkaa. Suuri oli harmi, kun ne olivat kaikki täynnä.

Possu lähti sitten etsimään ilmaista paikkaa muualta. Kadunvarret oli kaikki vallattuja. Possun tietämä toinen varma paikka toisella puolen kaupunkia oli myös muutettu max 2h-paikaksi. Samoin kirkon takana olevat. Kirkon edessä näkyi olevan paikka, mutta se oli maksullinen. Eikä Possulla ollut tietenkään kolikoita mukana. Eikä siihen aikaan ollut lähistöllä kioskikaan eikä kahvilat auki, että olisi saanut vaihdettua kolikoita. Possu alkoi olla jo aika epätoivoinen. Ajoi sitten lopulta hetkeksi siihen 2 tunnin paikalle ja lähti etsimään jotain paikkaa, missä saisi vaihdetuksi rahaa. Hädissään Possu suunnisti kirkkoon. Yllättäen ovi oli auki. Ja pelastava enkelikin löytyi. Eteisessä istui myyjä! Possu osti yhden postikortin. (Mietti lähettävänsä sen joskus vaikka Repulle.) Ja Possu pyysi vaihtorahat kolikoina, sillä nyt oli ihan ehdoton hätä saada parkkirahaa!! Kirkosta löytyi apu myöskin toiseen hätään, eli löytyi ilmainen vessa. Molemmissa asioissa autettuna Possu kiiruhti hakemaan autoa. Kirkon ovella Possu melkein törmäsi turistilaumaan, ja ymmärsi näiden olevan myös osa auttajaenkeleitä, sillä ilman turisteja ei korttimyyjä olisi päivystänyt eteisessä!

Possu haki siis autonsa ja palasi sille maksulliselle paikalle. Sehän olikin tietysti mennyt jo sinä aikana, eikä enää ollut yhtään vapaata paikkaa. Possu kiersi kirkon, kiersi korttelin. Toivotonta. Palasi sitten takaisin, ja ilokseen huomasi jonkun astelevan parkissa olevan autonsa luo. Possu jäi toiveikkaana odottamaan, ja toden totta, tulija tosiaan peruuttin pois. Myöskin viereinen auto lähti, joten Possu ja vielä perässätulijakin saivat paikan. Tässä vaiheessa Possu oli jo valmis maksamaan paikasta melkein mitä tahansa.

Possu pääsi siis lopulta menemään sovittuun menoonsa noin tunnin myöhässä. Parkkimaksuineen reissu tuli maksamaan ainakin saman, jos ei enemmänkin kuin bussilla. Ainakin jos lasketaan hinta kivulle ja harmille myös!

Parkkirahan lisäksi tuli hassattua myös pieneen kahvihetkeen.

P.s. Mutta kummitukset estivät myös Possun Heseostot tänään usuttamalla sinne jonoon niin paljon kummituksia, ettei Possu viitsinyt jäädä jonottamaan. että aina jotain hyvääkin.

2 kommenttia:

HPöllö kirjoitti...

Parkkipaikkojen löytäminen on nykyään kiven alla, se on totta. Meidän kylällä vaan kävi niin, että kun rakennettiin hieno toriparkki, korjattiin pariin kertaan ns. pääkatua ja paria muuta katua ja peruskorjattiin muutama talo siinä sivussa, rakennettiin pari taloa uudestaan. Ja sitten vielä yksi tosi tosi vanha talo piti remontoida oikein tarkkaan - kun siihen törmäsi auto! Onneksi kenellekään ei käynyt mitään. Mutta taloa ei voinutkaan korjata ihan noin vaan, vaan tarvikkeita piti etsiä tarkkaan ja hartaasti, että se saatiin korjattua oikein.

Kaikki tämä aiheutti sen, että iso osa liikkeistä otti ja lähti keskustasta lipettiin - kaupungin on laidalla kauppakeskuksia tms. johon nämä pienemmät kaupat muutti.

Että ei niillä parkkipaikoilla keskustassa nyt enää mitään oikeastaan teekään.

Kohta ois taas lenkin aika :D

Possu Munkki kirjoitti...

Reipas pöllö!