tiistai 30. toukokuuta 2017

Siedätyshoitoa siitepölyvedessä

Possun polvi- ja kyynertaipeet on jo jonkin aikaa punottaneet, kutisseet ja kirvelleet. Vissiin siitepölyallergiaa. Viime viikolla uimisen jälkeen olo oli erityisen hankala. Vesi olikin täynnä siitepölyä. Tänään Possu kävi taas siitepölyuinnilla. Jospa se toimisi siedätyshoitona. Suihku ja kortisonigeeliä vaan päälle!


torstai 25. toukokuuta 2017

Miten selvitä juhlista

Hassu alkukesä. Nimittäin Possulle on sadellut kutsuja. Yo-juhlat, kihlajaiset, synttärit. Possu ei panikoi niinkään herkkujen takia. Possulle kun on tullut paha tapa popsia niitä herkkuja ihan kotonakin, ihan ilman mitään syytä. Vaatteetkin löytyy kaapista, sillä Possu ei oo pitkään aikaan ollut juhlissa, ja se edellinen kolttu mahtuu (juuri ja juuri ;) ) vielä päälle. Sen pitämisestä on niin pitkä aika, ettei kukaan sitä enää muista. (Vanhanaikainen ehkä saattaa olla, mut mitä välii). Lisäks kaikki nuo juhlat on eri tuttavapiirissä, niin eivät hoksaa, että Possulla on aina sama mekko.

Mutta! Ne lahjat! Ne maksaa! Eikä ihan vähän. Kukaan kutsujista ei oo laittanu korttiin suinkaan, että "ei lahjoja, ei kukkia", kuten joskus näkee lehti-ilmoituksissa. Synttärisankarin kutsukortissa on tilinumero, ylioppilas tarttee opiskelurahaa, kuten myös nuori kihlaparikin. Nettipalstat notkut neuvoja siitä, että sopiva lahjasumma alkaa 50 eurosta ylöspäin. Ei siis ihan halpaa lystiä, kun lisäksi matkatkin maksaa. Rahanmenoja on ollut jo muutenkin keväällä. Ja tulossa on auton vakuutusmaksua, ajoneuvoveroa, pyöränkorjausmaksua ynnä muuta mukavaa. Jos jättää jonkun juhlan menemättä, sopiiko silloin lähettää pelkkä kortti? Vaikka sen juhlan, missä oli kutsukortissa jo tilinumero? Possun mielestä se on nimittäin vähän noloa kerjäämistä. Raha on hyvä lahja, ei tuu turhaa krääsää nurkkiin, mutta jotenkin vaan sen pyytäminen särähtää silmään tai korvaan. Possu kun on opetettu vanhanaikaisesti ajattelemaan niin, että vieras tuo lahjan, jos haluaa, lahjaa ei kerjätä, ja lahjasta kiitetään yhtä lailla oli se sitten halpa tai kallis, tai vaikka ei toisi kuin kukkakimpun kedolta. Sillä juhlia voi olla monia, tai sitten ihan muuten vaan ei ole varaa tuoda kallista lahjaa/paljon rahaa.

tiistai 23. toukokuuta 2017

Kesäturkki kasteltu

Tänään Possu aloitti uintikauden. Nyt on toukokuu jo niin pitkällä, ettei voi enää puhua talviturkista, mutta sanotaan, että kesäturkki on nyt kasteltu. Possu kävi ensimmäiseksi järvessä, sitten saunassa ja jäi sitten uimaan vähän pidemmäksi aikaa lenkkejä järveen. Vesi oli 15-asteista. Tuntui aluksi kylmältä, mutta kyllä siihen jo tottui. Ihan yhtä kauaa kuin kesällä, Possu ei kuitenkaan tohtinut uida.
Piristi kivasti.

maanantai 22. toukokuuta 2017

Huoltsikalla kävi hyvin epäilyttävä Possu.

Viikonloppuna Possun tuli ajeltua vähän siellä sun täällä. Välillä piti tankatakin. Sekä omaa että auton tankkia. Reissu meni hyvin.

Kotiin päästyä Possun kännykkä soi.

Possu vastasi, ja hämmästyi, kun soitettiin sieltä huoltsikalta, missä Possu oli käynyt.
- Kävitkö sä tänään meillä? Soittaja kysyi.
Possu myönsi käyneensä. Mielessään mietti, olikohan unohtanut huoltamolle jotain tärkeää? Lompakon? Ainakaan kännykkä ei ollut jäänyt, koska Possu piti sitä korvalla. Mutta seuraava kysymys yllätti Possun ihan täydellisesti :
- Jätitkö sä tankkauksen maksamatta?
Possu haukkoi henkeään. - En! Possu vastasi sitten närkästyneesti.
- Kävit varmasti maksamassa? Luurin päässä tivattiin.
- öö, Possu mietti hetken. Kävikö Possu tosiaan maksamassa, vai oliko hajamielisyyttään häipynyt paikalta? Ei, kyllä Possu maksoi. Possu muisti vielä summankin ihan selvästi.
- KYLLÄ varmasti maksoin! Possu melkein jo ärähti.
- Kun yks tankkaus on maksamatta, ja katottiin kameroista, niin aika täsmää kyllä suhun.
Possu toisti edelleen maksaneensa, ja silloin soittaja sanoi kyselevänsä sitten joltain muulta ja sanoi heipat pahoittelematta mitenkään soittoa. (Taisi jäädä epäilemään.)

Puhelun päätyttyä Possu tarkisti löytyisikö kukkarosta tai kassista kuittia? Eipä löytynyt. Possu heittää kuitin yleensä suoraan roskikseen. (Lieneekin syytä jatkossa pitää visusti tallessa.)
Edelleen Possu mietti, olisiko tankkaus voinut kuitenkin jäädä maksamatta? Ja mahtaisiko oikea voro tulla tunnontuskiin soitosta ja myöntää jättäneensä maksamatta? Tuskin. Soittaisiko Possulle seuraavaksi poliisi? Ja milläs todistat, kun ei ole kuittia?? Mutta, Possuhan oli maksanut kortilla, ja sehän näkyy tiliotteella. Tänään maksu jo näkyikin. Joten nyt on todistuskappale, jos vielä kysellään. Possun mielestä kyllä aika erikoista tuollainen summanmutikassa paikalla olleille soittelu. Oli kyllä ihan ensimmäinen kerta, kun niin on Possulle käynyt.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Kohta kukkii kielot

Lämmintä on ollut. Suorastaan kesä. Kielotkin on jo nupulla.

Ei oikeestaan  muuta kirjotettavaa tällä erää.

Tai joo. Tässä joku päivä Possu sattu selaamaan blogiaan. Huomasi samalla jonkun ihmeellisen listan tuolla alalaidassa. Se ei ollut painolista, mutta jotain kumman lukuja siinäkin? Nukkumaanmenoaikalista! Tosiaan Possu tais pitää sellastakin joskus! Possu vissiin yritti kääntää nukkumarytmiä ylösalaisin. Illalla aikaseen nukkumaan ja aamulla aikaisin ylös. Ihan hullua, eihän semmosesta mitään tule. Possut on iltavirkkuja ja aamu-unisia, se on luonnon rytmi. Kukko laulaa aamulla, mutta ei Possu!

torstai 18. toukokuuta 2017

Jonakin toisena päivänä

Tänään tuli postissa kortti Repulta. Siinä oli kuvassa lenkkeilevä Possu ja kehotus lähteä lenkille, koska Repukin lähtee. Mutta Possulla ei ollut tänään lenkkeilyfiilis, vaikka onkin ollut hieno keli. Possulla on nyt siivous ja kirppistelyfiilis ja Possu suursiivosi eteisen ja vähän makuuhuonetta ja kirjahyllyä. Eli siirsi makuuhuoneesta kirjahyllynkin että sai putsattua pölyt takaa ja alta pois, sekä pyyhki pölyt. Kirppistavaraa löytyi taas 3 kassillista. Jospa lähtiskin ulkoilun merkeissä niitä nyt pihalle hinnoittelemaan.

Kiitos kortista ja kannustuksesta, Repu! Possu lenkkeilee mielellään.

Jonakin toisena päivänä.

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Katurallia

Tänään Possulla oli kaupunkipäivä. Possu ajoi vakioparkkipaikkaansa. Kummituksilla oli tietysti taas sormensa pelissä. Possu sai suurella vaivalla ängettyä autonsa toisen auton ja ison asuntoauton väliin, kun huomasi, ettei siinä saanut pitää kuin 2 tuntia. Sehän ei käynyt, sillä Possu tarvitsi koko päivän paikan. Niin Possu peruutti suurella vaivalla sen ison asuntoauton ja toisen auton välistä pois, ja lähti etsimään kauempaa pitempiaikaista parkkipaikkaa. Suuri oli harmi, kun ne olivat kaikki täynnä.

Possu lähti sitten etsimään ilmaista paikkaa muualta. Kadunvarret oli kaikki vallattuja. Possun tietämä toinen varma paikka toisella puolen kaupunkia oli myös muutettu max 2h-paikaksi. Samoin kirkon takana olevat. Kirkon edessä näkyi olevan paikka, mutta se oli maksullinen. Eikä Possulla ollut tietenkään kolikoita mukana. Eikä siihen aikaan ollut lähistöllä kioskikaan eikä kahvilat auki, että olisi saanut vaihdettua kolikoita. Possu alkoi olla jo aika epätoivoinen. Ajoi sitten lopulta hetkeksi siihen 2 tunnin paikalle ja lähti etsimään jotain paikkaa, missä saisi vaihdetuksi rahaa. Hädissään Possu suunnisti kirkkoon. Yllättäen ovi oli auki. Ja pelastava enkelikin löytyi. Eteisessä istui myyjä! Possu osti yhden postikortin. (Mietti lähettävänsä sen joskus vaikka Repulle.) Ja Possu pyysi vaihtorahat kolikoina, sillä nyt oli ihan ehdoton hätä saada parkkirahaa!! Kirkosta löytyi apu myöskin toiseen hätään, eli löytyi ilmainen vessa. Molemmissa asioissa autettuna Possu kiiruhti hakemaan autoa. Kirkon ovella Possu melkein törmäsi turistilaumaan, ja ymmärsi näiden olevan myös osa auttajaenkeleitä, sillä ilman turisteja ei korttimyyjä olisi päivystänyt eteisessä!

Possu haki siis autonsa ja palasi sille maksulliselle paikalle. Sehän olikin tietysti mennyt jo sinä aikana, eikä enää ollut yhtään vapaata paikkaa. Possu kiersi kirkon, kiersi korttelin. Toivotonta. Palasi sitten takaisin, ja ilokseen huomasi jonkun astelevan parkissa olevan autonsa luo. Possu jäi toiveikkaana odottamaan, ja toden totta, tulija tosiaan peruuttin pois. Myöskin viereinen auto lähti, joten Possu ja vielä perässätulijakin saivat paikan. Tässä vaiheessa Possu oli jo valmis maksamaan paikasta melkein mitä tahansa.

Possu pääsi siis lopulta menemään sovittuun menoonsa noin tunnin myöhässä. Parkkimaksuineen reissu tuli maksamaan ainakin saman, jos ei enemmänkin kuin bussilla. Ainakin jos lasketaan hinta kivulle ja harmille myös!

Parkkirahan lisäksi tuli hassattua myös pieneen kahvihetkeen.

P.s. Mutta kummitukset estivät myös Possun Heseostot tänään usuttamalla sinne jonoon niin paljon kummituksia, ettei Possu viitsinyt jäädä jonottamaan. että aina jotain hyvääkin.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Lukuviikonloppu

Eiliseltä lenkiltä palattuaan Possu haki heti Heseltä kerrosaterian. Oli nälkä, eikä jääkaapissa juuri muuta kuin valo. Sen jälkeen Possu lysähti sohvalle ja luki Pekka Aittakummun kirjoittaman kirjan Home sweet home. Kertoo pariskunnasta, joka huomaa ostaneensa hometalon. Mukaansatempaava joskin hieman synkkä kirja. on romsku, mutta perustuu kuulemma kirjoittajan omakohtaisiin kokemuksiin.
Tänään Possu taas luki Sinikka Nopolan Onko teillä tämmöistä-kirjan. Se oli hauska ja nopealukuinen. Nyt Possu ajatteli aloittaa vielä kirjaa Syytös, 7 kertomusta Pohjois-Koreasta, joten kirjoittelemisiin!



Sattuu ja tapahtuu, - mutta onneksi ei sattunut!

Eilen Possu lähti vähän pidemmälle pyörälenkille. Aina naapurikuntaan asti. Keli oli kiva. Linnut lauloivat ja tienvarret oli täynnä kukkasia. Oli kiva pyöräillä. Mutta sitten yhdessä ylämäessä kuului naksahdus. - Voi ei. Nyt meni ketjut, Possu voihkaisi mielessään. Possu hyppäsi alas pyöränpäältä ja alkoi tutkia ketjuja. Kyllä ne paikallaan oli.

 Sensijaan pyörässä oli jotain muuta outoa :


Toinen poljin oli katkennut ja tippunut maahan!!

Laa la laa! Mikäs se oli ulkoillessa, kun linnut lauloivat ja valkovuokot ja rentukat kukoistivat ympärillä. Possu talutti pyörän 17 km takaisin kotiin. Välillä Possu koetti pienen pätkän polkea yhdellä polkimella, mutta aika hankalaa se oli, ja sai varoa, ettei kaatunut. Sitten taas Possu pysähtyi ihailemaan kukkasia, vihreyttä ja KÄÄRMETTÄ!!

Hätäiset autoilijat toitottivat torvella fanfaareja, kun tuli tilanne, että tuli vastakkain leveä traktori, pyörää taluttava Possu ja vielä moottoripyöräilijä. Tai jos Possu pysähtyi pyörineen juomaan tai maisemia ihailemaan. Ilmeisesti ne oli tsemppifanfaareja ahkeralle pyöräntaluttajalle ;) Kyytiä kukaan ei innostunut tarjoamaan, vaikka välillä Possun teki jo mieli liftata hetkeksi jonkun traktorin lavalle.

Mutta onneksi ei satanut, eikä onneksi ollut mihinkään kiire. Kotiin tultuaan Possu huomasi vielä jättäneensä ulko-oven auki, ihan raolleen. Ei ollut kuitenkaan tullut sinä aikana vieraita. Ei edes Päivi Ryhästä. ;)

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Läähättäjä oven takana

Viime yönä Possu havahtui kummaan ääneen. Tuliko se sisältä vai naapurista? Ja mikä se oikein oli, tippuiko jostain vettä vai oliko se joku moottori vai mikä? Possu raotti ikkunaa. Kuului ihan kuin koiran läähätystä oven takaa. Mutta kai oven takana oleva koira olisi myös vinkunut tai haukkunut? Tämä ei tehnyt kumpaakaan. Piti vain jatkuvaa läähätyksen tapaista ääntä. Possu yritti katsoa ikkunasta ja ovisilmästä, mutta mitään ei näkynyt. Ääni jatkui vaan, ja tuntui tulevan ihan oven takaa. Mutta arvoitukseksi se jäi, sillä Possu ei uskaltanut raottaa ovea, kun ei tiennyt, mikä vesikauhuinen peto sieltä kimppuun hyökkäisi. Aamulla ääni oli vaiennut, eikä oven takana ollut mitään, eikä mitään pureskelu-, raapimis- tai muita jälkiäkään. Mikähän se oli? Läähättääkö sammakko?Taisi jäädä arvoitukseksi.

perjantai 5. toukokuuta 2017

Possu testaa

Possupa testaa,pystyykö tätä päivittämään kännykällä nyt kun on oikein sellanen 4g-verkko. Kovin pitkää juttua ei viitti, kun sit harmittaa, jos kaikki häviääkin. PäiviRyhänen haluaisi
Tän lisää sitten reissusta palaggja.  Iionlop ja se

Ryhänen