torstai 30. maaliskuuta 2017

Pitkästä aikaa lätäkkökuvia












Lähes kaikki lätäköt jäässä. Ja vaikka tänään paistoi aurinko, oli ulkona yllättävän kylmä. Iltasanomat ihmetteli, että voi tulla lunta. Possu ei ihmettele yhtään. Itse asiassa Possu ajattelikin tänään, että nyt on niin kylmä, että vois vaikka sataa lunta. ja onhan nyt kuitenkin vielä maaliskuu!

Vähän valoa

Vaikka kevään myötä valo lisääntyy, niin nyt on Possulla lisääntynyt pimeys. Mistähän se johtuu, että yleensä kaikki lamputkin palaa yhtäaikaa? Ensin meni keittiön loisteputki, joka on kestänyt vuositolkulla. Ja kohta perässä vaatehuoneen lamppu. Possu ajatteli hyvin selviävänsä syksyyn ilman loisteputkea, mutta vaatehuoneessa on ihan ehdotonta olla lamppu. Muutenhan sitä pimeässä aamulla pukee vahingossa vaikka kalsarit päähänsä. Ei siis auta muu kuin lamppukauppaan. Ja aika varmasti, heti kun on nuo lamput saanu paikalleen, pimenee taas joku muu lamppu. Pah.

Tänä aamuna Possu heräsi päänsärkyyn. Yleensä Possulla ei oo pää kipeä, muuta kuin ukkosen alla. Onkos nyt ukkosta ilmassa? Pakkanen on ainakin ollut, koska maa näyttää olevan jäässä. Ehkä ei sitten vielä olekaan hätä vaihtaa kesärenkaita autoon. Kun niitä kesärenkaitakin pitäisi uusia. Huokaus. Ja ne maksaa vielä enemmän kuin lamput!!

Valveutunut Possu kävi eilen jo äänestämässä. Naapurikunnassa, koska siellä oli tuttu äänestysvirkailija. Possu hallitsee äänestysrutiinit. Ensin luukulla kuuluu sanoa, että - niin tännekös pitää tulla ekana? Kun virkailija hymyilee ja nyökkäilee, kuuluu sanoa, että ei mulla kylläkään sitä lappua oo mukana. Eikä henkkareitakaan,  ja viisata tuttua virkailijaa, että toi tossa tuntee mut. Sitten käydään kopissa piirtämässä numero ja viedään se sille toiselle virkailijalle, joka leimaa lipun ja antaa lipun Possulle takaisin, ja sitten Possu laittaa lipun kuoreen ja tiputtaa laatikkoon. Jos on oikein valveutunut, voi äänestäessään samalla valittaa vaikka siitä, miten kalliiksi veronmaksajille tulee tämmöinen äänien postittelu, kun kuluu paljon kalliita kirjekuoriakin. Kuten eilen joku paikalla valitteli. Vaalivirkailijahan ei voi muuta kuin hymyillä, eikä voi ihmetellä ääneen, että miks sitten tuli äänestämään ennakkoon, että hänenkin takia joutuu kalliin kirjekuoren tuhlaamaan. ;)

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Päivän piristys

Ikävän päivän piristi postilaatikosta löytynyt paketti.

Kiitos Repu! Vaikka ikä ei paina, on siitä aikaa, kun Possu on lukenut Tenavia. ;) Possu olikin jo unohtanut, miten hyviä ne on.

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Ei uskaltanu

Eilen myrskysi. Tänäänkin illalla tuuli yltyi, ja välillä on ollut hurjia puuskia. Pyykkikoppa pullottaa pestävää, mutta Possu ei uskaltanut käynnistää konetta, jos tuleekin sähkökatko. Ehkä sitten huomenna viimeistään, ennen ku loppuu päällepantavat. Uusiakaan ei ole vara ostaa.

Oikeestaan Possu ois toivonu, että yöllä ois vähän myrskynny. Myrskyllä on tunnelmallista köllöttää turvassa peiton alla ja kuunnella kohinaa. Mutta tuuli on tyyntynyt ja nyt on mahtavan upea, kirkas tähtitaivas. Kuulemma ens yönä vois hyvällä onnella nähdä revontuliakin. Jos osuis oikeaan aikaan oikeaan paikkaan pihalle. Kattoikkuna ois oikeestaan kans kiva. Vois yöllä katsella tähtiä ja revontulia omasta sängystä.

Possu tuulettaa tupakansavua makuuhuoneeseen. Ärh! Ikkunan alla koko yön ketjussa polttava naapuri koettelee hermoja.

P.S. possu näki tänään kaupassa jättisuuria pääsiäismunia. Hintakin oli melkein 6 euroa/kpl!! Mikä on suurin pääsiäismuna, minkä ootte bonganneet??

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Kirppistelyä

Tänään Possu teki kirppiskierroksen. Yhdet farkut löyty. Niistäkään Possu ei oo ihan varma, tuleeko pidettyä. Ne oli vähän hassunmalliset Possun näkökulmasta. Omistaja on varmaan ollut sopusuhtaisen tasapaksu joka puolelta, sillä ne on mahan kohdalta niin isot, että mahtuu Possullekin, mutta isot myös jalkojen kohdalta. Kenellä voi olla reidet ja jalat yhtä paksut kuin mahakin? Possulla on jalat paljon kapeammat kuin maha, joten kun mahan laittaa piiloon puseron alle, näyttää nuo farkut liian suurilta Possulle.No, eihän sitä tiedä, vaikka Possun jalatkin vielä paksunis, mutta Possu kyllä pahoin pelkää, että sitten kasvaa myös mahakin vielä entisestään, ja sitten farkut on kuitenkin lopulta liian pienet Possulle. No, tuli ostettua kuitenkin. Menee ne vaikka kotihousuina, jos oli susiosto.
Tänään Possu on myös huutanut kilpaa huutonetissä erästä vaatepakettia. Ainakin kuvan perusteella oli tosi hyvää, ja lähes pitämätöntä vaatetta. Hinta nousi kuitenkin nopeasti ja just äsken Possu totesi, että nyt tuli kipuraja vastaan. Ostakoon kilpakumppani. Harmitti kyllä vähän.

Possu huomaa aloittaneensa jo kahdesti kappaleen sanalla tänään. Tämänkin olisi aloittanut, jos ei olisi huomannut. Myrskystä piti kertoa, että täällä on myrskynnyt, kuten tänään varmaan vähän joka puolella Suomea. Ilma oli kuitenkin auringossa suorastaan lämmin.

Hahaa, ja haluatteko kuulla hyvän vitsin?! Eräs kanssakulkija väitti tänään huomioineensa, että Possu on laihtunut, mikä oli kyllä niin paksua mielistelyä kuin vaan mielistellä voi. Mahtoikohan olla kunnallisvaaliehdokkaana? ;)

Mokoma kellojen siirtely!

Just kun Possu tottu menemään ajoissa nukkumaan, niin eikös kellot taas siirretty kesäaikaan. Nyt kello ois vasta vähän yli 1 talviajan mukaan, mutta kesäajassa melkein puol 3. PAH!

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Virvon varvon

Koskas se virpomispäivä olikaan? Eka satsi Virvon varvon-patukoita on tullut jo syötyä. Pitäis ostaa uusia. Siis virpojille tietenkin!

torstai 23. maaliskuuta 2017

Ensimmäiset piharapsutukset tehty

Tänään teki mieli kaivaa jo harava esiin ja rapsutella sitä puolta pihaa, mistä lumi oli jo sulanut. Possu ajatteli, että ties vaikka sieltä lehtikasan alta nousisi jo ensimmäinen sinivuokkonen. Eipä näkyny. Mutta on nyt ainakin sitten tilaa nousta, jos siltä tuntuu. Aurinko paistoi, mutta taas kerran oli tuuli pureva. Ties vaikka tulisi vielä luntakin.

Ihan kesä ei siis vielä, vaikka kesän ensimmäiset rapsutukset on jo tehtykin.

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Ei ihan kesä vielä kuitenkaan

Vaikka leskenlehti jo kukkiikin, niin ei ole vielä ihan kesä kuitenkaan.
Metsäpolulla on lunta ja jäätä.
Ja vaikka aurinko paistaakin lämpimästi, niin viima on välillä hyinen! Kuten jo ennenkin mainittu, Possu ei palele pakkasilla, mutta hätkähtää välillä kylmää viimaa. Unensaannin kannalta kuitenkin vähän viileä huone on paras. On niin ihana vähän hytisten kääriytyä peiton sisään.  Possu eli lapsuutensa aika viileässä talossa, ja ehkä siitäkin peruja tuo, ettei saa unta liian lämpimässä. Possu kehitteli lapsena oman nukahtamisleikkinsä. Possu kuvitteli olevansa pelastettu jostain napaseudun jäätiköltä lämpöiseen hevosrekeen, tai pelastusalukseenja lämmitteli tyytyväisenä peiton alla, miettien minne matka johtaa. Vielä nytkin toisinaan Possu kuvittelee olevansa lämpimässä hevosreessä pakkastaivaan alla matkaamassa jonnekin. Se kuvitelma vaatii tietysti vähän sitä viileää ilmaa, vaikka avonaisesta ikkunasta. Tosin usein se kuvitelma saa realistisen lopun, kun naapurin tupakansavu leijuu ikkunasta sisään.

Unista puheen ollen, Possu ei oo jaksanu enää unilistaa päivittää. Mutta eilen Possu meni hyvissä ajoin klo 23 nukkumaan ja nukkui pitkän yön! Ja ennen töihin lähtöä Possu teki ruokaa! Jauhelihakastiketta ja perunaa. Saa hurrata. ;)

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Possu astui kuralätäkköön

Vettä sataa kuin kesällä konsanaan.

 Autosta noustessa Possu astui vesilätäkköön.

 Kengät sanoi litsläts.

Ei mulla muuta.


Huom. Kuvan lätäkkö ei liity tapahtumaan. Possu ei kuvannut lätäkköä.
 

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Irtopisteitä

Osakaisen kuntohaaste on sujunut Possulla aika heikosti. Sekä nukkumislistan että syömisten suhteen.

Mutta nyt Possu keräsi irtopisteitä tekemällä porkkanakeittoa (myös yksi peruna joukossa) ja syömällä sitä raejuuston kera. Ja siinähän on sitten myös huomispäivän ruoka valmis. Helppoa, hyvää, halpaa ja terveellistä!
Miks Possu ei oo ennen tätä keksiny??

Orava loikki tien poikki

Kaunis aurinkoaamu. Kesän tuntua. Possu kävi jo tienvarret tähyilemässä, näkyykö leskenlehtiä. Ei näkynyt, vaikka oli monia lämpimiä sulakohtia. Tai ehkä ne oli piilossa lehtikasan alla. Kesälinnut ainakin liverteli jo. Possu ei tunne lintuja, mutta muistaa kyllä, mitä linnunlaulua kuuluu aina alkukesästä. Oravakin hyppeli yli tien, kun Possu palasi mietiskelyaamukävelyltään. Vähän aurinkoa varastoon työpäivän ajaksi.

Niin se nenäjuttu. Pöllö käsitti jutun samalla lailla väärin, kuin se silloinen pikkupoikakin. Possu lienee kertonut tämän ennenkin? Kaikillehan Possu on tätä mainostanut, koska se oli Possun mielestä niin herttainen juttu. Mutta sulkekaa silmänne todeten, että ei jaksa enää tuota Possun vanhaa juttua lukea. Possu kertoo sen nyt ainakin Pöllölle. ;)

Possu oli silloin ekaluokkalainen. Yhtäkkiä, kesken välitunnin, Possun nenästä alkoi tulla verta. Pikkupossuna Possulle kävi niin usein. Nenästä alkoi yhtäkkiä vaan tulla verta. Possu nojautui pylvääseen ja painoi nenäliinalla sieraimiaan. Siinä Possu seisoi yksinään, kun luokan villein ja kovin tappelijapoika tuli paikalle.
- Kuka sua on lyöny?Sano, niin mä annan sille selkään! Poika sanoi.
- Eei mua kukaan ole lyönyt, Possu vastasi.
Tämän jälkeen Possu ja Poika alkoivat leikkiä välitunnit yhdessä.
Sen pituinen se.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Verta nenästä

Komeaa keliä on ollut viikonloppuna. Lauantaina tuli käveltyä ihan hyötyliikuntaa. Silloin Possu totesi olevansa pikemminkin yksin- kuin "joukkuekävelijä". Possun mielestä on ärsyttävää, jos joku kävelee perässä. Varsinkin, jos liian lähellä. Silloin Possu päästää takanatulijan mieluummin ohi ja pitää pienen ääniraon. Erityisen ärsyttävä on liian lähellä kulkeva kälättäjälauma. He ehkä toteuttaa käytännössä sitä "pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta"-sääntöä, joka kuulostaa tosi kuivalta.  Eri asia, jos lähtee ystävän kanssa varta vasten kävelylle vaihtamaan kuulumisia, mutta sitten taas kuljetaan rauhassa pääasiana se keskustelu. Luonnossa taas kuljetaan hiljaa ja ympärille katsellen. Kaikista ei ole Possun lenkkikaveriksi ;) Possu ei tykkää seuraavista lenkkikavereista :

- Tyyppi 1 ; haluaa osoittaa olevansa parempikuntoinen. Painelee tarkoituksella koko ajan askeleenmitan edellä. Kääntyy välillä mukamas huolestuneena, mutta ilme vahingoniloisena kysymään : "en kai mä kävele liian nopeasti? Kun mulla on tapana kävellä nopeasti?" No, jos harppoo koko ajan askelenmitan edellä, on kai itsestään selvää, että vauhti on liian nopea. Siinä tilanteessa Possu yleensä toteaa, että ei ollenkaan, ja lähtee harppomaan itse kahta kauheampaa vauhtia, niin että toinen jää vuorostaan taaksi.


- Tyyppi 2 : Kälättäjä, joka ei tajua olla luonnossa hiljaa. Vielä pahempi : Lauleskelee tai kantaa jotain soitinta mukanaan.

SE OIKEA lenkkikaveri sen sijaan kävelee juuri samaan tahtiin, eikä yritä kilpailla. Nauttii luonnosta ja juttelee välillä kiinnostavia juttuja, mutta ei pidä jatkuvaa kälätystä, eikä varsinkaan ihmettele, että mikäs nyt, kun on niin hiljaista. Se hiljaa käveleminen voi olla muuten useinkin vaikeaa. Joskus jalka paketissa ollessaan Possu sen huomasi, että harva ymmärtää, ettei jalkavaivainen pääse yhtä lujaa. Myös Possu on opetellut hiljaa kävelyä Hilma-tädin kanssa ulkoillessaan. Askel askeleelta eteenpäin. Kiire on pois. Vauhdilla voi harppoa joskus toiste.

Alkaa uni hiipiä pollaan, niin ei enää ajatus kulje. Ehkä nukahtamiskamppanja on siis tehonnut, vaikkei Possu viime aikoina ole muistanut nukkumisaikoja kirjata. mutta miksipä muuten Possu ois näin uninen, vaikka kello ei oo kahtatoistakaan?

Otsikko oli verta nenästä. Tosiaan Possulla tuli tänään verta nenästä. Harvinaista. Ei oo tullu monta kertaa sen jälkeen kuin Possu oli alaluokilla koulussa. Ja niistä kerroista on eräs kiva lapsuusmuisto. Jos tahdotte, kerron sen huomenna? Nyt HAUKOTUS!!

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Pätkistorttua

Eilen Possu tosiaan meni suht väsyneenäkin ajoissa nukkumaan. Mutta sitten tuli whatsApp viesti ja piti jäädä tekstailemaan. kuitenkin Possu oli suht ajoissa  nukkumassa ja nukkui pitkän yön.

Tänään Possu sai yllätyksenä kukkakimpun työkaverilta, joka muisti vielä Possun synttäriä. Niinpä Possun piti tänään illalla vielä tehdä pätkis-kääretorttu, että saa viedä huomenna työmaalle. ei ees onnistunut kauheen hyvin. Täytteestä tuli vetistä, mutta jospa se hyytyis jääkaapissa. Tuli siis maisteltua pätkiksiä ja valmista torttuakin. Anonyymi(t) voi siis todeta, ettei kahta herkuttelupäivää ilman kolmatta ja onhan se neljäskin sieltä vielä tulossa, sillä huomennahan leivonnaista vasta syödään. ;)

Hämäyskuva ; kuvan auringonkukka ei liity tekstiin.


sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Ulkoilua

Viime yö meni valvomiseksi, mutta tänään tuli ulkoiltua niin paljon, että luulis nukuttavan. Nukuttaa melkein nyt jo. Upea keli oli.



Ja herkuteltua tuli sipseillä ja laskiaispullilla ja suklaalla ja limsalla ennen nuotiopaikalle pääsyä, sillä moni muukin oli hoksannut hienon sään, ja lähtenyt kirjaimellisesti ulos syömään. Laavulla sitten vielä makkaraa ja paahtoleipää. Ai niin, ja ennen retkellelähtöä Possu söi 12 aikaan aamupuuron marjojen kera, että jotain terveellistäkin. ;)

Lauantaipäivän menu

Päivän menu :

Aamulla : kahvia ja pari ruispalaa + oivariinia

Klo 12 : 2 ruispalaa, päällä eilistä uunilohta, juustoa, suolakurkkua, lasi maitoa, kahvia 2 dominokeksiä

Klo 16 : 2 ruispalaa päivällisillä päällisillä, kahvia, pulla, pussi irtokarkkeja

Illalla kylässä herkullinen kahvipöytä monine sortteineen

myöhemmin kotona pulla ja limsaa

ja nyt valvotuttaa, kun joi vielä illalla kahvia.




torstai 2. maaliskuuta 2017

Pitäiskö luovuttaa?

Näköjään kumpikin on hankalaa ; ajoissa nukkumaan meno ja painonpudotus. Ei ainakaan Possulta onnistu. Pitäiskö luovuttaa jo ennen sitä 10 viikkoa? Moneskos viikko nyt mahtaa olla menossa?