maanantai 27. helmikuuta 2017

Possu suksilla

Nyt kun on kerrankin lunta, ja lomaa, niin Possu tuumi, että kyllä kerran talvessa pitää hiihtää. Ja nyt kun on virallinen hiihtolomaviikkokin takana, niin Possu arveli, ettei hiihtoladulla oo ketään näin päiväaikaan.

Vielä mitä. Parkkipaikka oli täynnä autoja. Mutta se oli myös täynnä pulkkia. Ja läheinen pulkkamäki oli täynnä pikkulapsia ja äitejä. Hyvä! Täällä olikin vain joku perhekerho pulkkamäessä ja latu oli tyhjä.

Possu kaivoi sukset jalkaansa. Vähän matkan päässä hiihtoa harjoitteli joku pikkukaveri. Possu hihkaisi moin  ja pelkäsi, että käy niin, että hiihtoa harjoitteleva pikkumuksu ohittaa pian Possun! Onnistui Possu sentään karistamaan pikkuisen taaksensa, eikä muitakaan hiihtäjiä näkynyt. Possu lykki suksia eteenpäin, nousi ylämäkeä, laski pienen alamäen, nousi taas ylämäkeä ja yhtäkkiä edessä olikin sitten korkeampi alamäki. Kuului suhahdus. Joku laski mäkeä. Possu pomppasi alta pois. Palasi sitten takaisin ladulle ja keräsi rohkeutta. Takaa tuli taas joku. - Olkaa hyvä vaan, te ensin, Possu pokkuroi. Miten just tässä mäkikohdassa pitikin olla tämmöinen ryysis. Hiihtäjä laski tottuneesti. Tämän kadottua näkyvistä Possu laskeutui mäkeä jarrutellen. Sukset tahtoivat silti viettää lujaa vauhtia, vaikka mäki oli suht loiva. Mäen laskettuaan Possu tuli ladun alkupisteeseen ja tuumi, että johan tässä tulikin hiihdettyä. Joku tasainen järvi- tai peltolatu pitäisi löytää, mikäli Possu tahtoisi vielä jatkaa enemmän sitä lajia.

Mutta on nyt sentään edes kaivettu sukset varastosta esiin!

4 kommenttia:

Repu kirjoitti...

Rispektiä! Possu on guru.

HPöllö kirjoitti...

Sä oot mun idoli!

Sinisen sohvan emäntä kirjoitti...

Hienoa! Olet oikein Luontoihminen ja siksi hallitset kaikki tavat edetä lumessa, myös hiihdon. Lumisella ladulla onkin ilo liikkua ja nimenomaan lumisella. Tasainen latukin on ilo. Tärkeintä on raitis ilma ja hyvä olo.

Possu Munkki kirjoitti...

Ladulla oli vähän liikaa sakkia. Sudetkin kaikkoo, possuissa puhumattakaan, kun on niin kova ruuhka.