torstai 25. toukokuuta 2017

Miten selvitä juhlista

Hassu alkukesä. Nimittäin Possulle on sadellut kutsuja. Yo-juhlat, kihlajaiset, synttärit. Possu ei panikoi niinkään herkkujen takia. Possulle kun on tullut paha tapa popsia niitä herkkuja ihan kotonakin, ihan ilman mitään syytä. Vaatteetkin löytyy kaapista, sillä Possu ei oo pitkään aikaan ollut juhlissa, ja se edellinen kolttu mahtuu (juuri ja juuri ;) ) vielä päälle. Sen pitämisestä on niin pitkä aika, ettei kukaan sitä enää muista. (Vanhanaikainen ehkä saattaa olla, mut mitä välii). Lisäks kaikki nuo juhlat on eri tuttavapiirissä, niin eivät hoksaa, että Possulla on aina sama mekko.

Mutta! Ne lahjat! Ne maksaa! Eikä ihan vähän. Kukaan kutsujista ei oo laittanu korttiin suinkaan, että "ei lahjoja, ei kukkia", kuten joskus näkee lehti-ilmoituksissa. Synttärisankarin kutsukortissa on tilinumero, ylioppilas tarttee opiskelurahaa, kuten myös nuori kihlaparikin. Nettipalstat notkut neuvoja siitä, että sopiva lahjasumma alkaa 50 eurosta ylöspäin. Ei siis ihan halpaa lystiä, kun lisäksi matkatkin maksaa. Rahanmenoja on ollut jo muutenkin keväällä. Ja tulossa on auton vakuutusmaksua, ajoneuvoveroa, pyöränkorjausmaksua ynnä muuta mukavaa. Jos jättää jonkun juhlan menemättä, sopiiko silloin lähettää pelkkä kortti? Vaikka sen juhlan, missä oli kutsukortissa jo tilinumero? Possun mielestä se on nimittäin vähän noloa kerjäämistä. Raha on hyvä lahja, ei tuu turhaa krääsää nurkkiin, mutta jotenkin vaan sen pyytäminen särähtää silmään tai korvaan. Possu kun on opetettu vanhanaikaisesti ajattelemaan niin, että vieras tuo lahjan, jos haluaa, lahjaa ei kerjätä, ja lahjasta kiitetään yhtä lailla oli se sitten halpa tai kallis, tai vaikka ei toisi kuin kukkakimpun kedolta. Sillä juhlia voi olla monia, tai sitten ihan muuten vaan ei ole varaa tuoda kallista lahjaa/paljon rahaa.

tiistai 23. toukokuuta 2017

Kesäturkki kasteltu

Tänään Possu aloitti uintikauden. Nyt on toukokuu jo niin pitkällä, ettei voi enää puhua talviturkista, mutta sanotaan, että kesäturkki on nyt kasteltu. Possu kävi ensimmäiseksi järvessä, sitten saunassa ja jäi sitten uimaan vähän pidemmäksi aikaa lenkkejä järveen. Vesi oli 15-asteista. Tuntui aluksi kylmältä, mutta kyllä siihen jo tottui. Ihan yhtä kauaa kuin kesällä, Possu ei kuitenkaan tohtinut uida.
Piristi kivasti.

maanantai 22. toukokuuta 2017

Huoltsikalla kävi hyvin epäilyttävä Possu.

Viikonloppuna Possun tuli ajeltua vähän siellä sun täällä. Välillä piti tankatakin. Sekä omaa että auton tankkia. Reissu meni hyvin.

Kotiin päästyä Possun kännykkä soi.

Possu vastasi, ja hämmästyi, kun soitettiin sieltä huoltsikalta, missä Possu oli käynyt.
- Kävitkö sä tänään meillä? Soittaja kysyi.
Possu myönsi käyneensä. Mielessään mietti, olikohan unohtanut huoltamolle jotain tärkeää? Lompakon? Ainakaan kännykkä ei ollut jäänyt, koska Possu piti sitä korvalla. Mutta seuraava kysymys yllätti Possun ihan täydellisesti :
- Jätitkö sä tankkauksen maksamatta?
Possu haukkoi henkeään. - En! Possu vastasi sitten närkästyneesti.
- Kävit varmasti maksamassa? Luurin päässä tivattiin.
- öö, Possu mietti hetken. Kävikö Possu tosiaan maksamassa, vai oliko hajamielisyyttään häipynyt paikalta? Ei, kyllä Possu maksoi. Possu muisti vielä summankin ihan selvästi.
- KYLLÄ varmasti maksoin! Possu melkein jo ärähti.
- Kun yks tankkaus on maksamatta, ja katottiin kameroista, niin aika täsmää kyllä suhun.
Possu toisti edelleen maksaneensa, ja silloin soittaja sanoi kyselevänsä sitten joltain muulta ja sanoi heipat pahoittelematta mitenkään soittoa. (Taisi jäädä epäilemään.)

Puhelun päätyttyä Possu tarkisti löytyisikö kukkarosta tai kassista kuittia? Eipä löytynyt. Possu heittää kuitin yleensä suoraan roskikseen. (Lieneekin syytä jatkossa pitää visusti tallessa.)
Edelleen Possu mietti, olisiko tankkaus voinut kuitenkin jäädä maksamatta? Ja mahtaisiko oikea voro tulla tunnontuskiin soitosta ja myöntää jättäneensä maksamatta? Tuskin. Soittaisiko Possulle seuraavaksi poliisi? Ja milläs todistat, kun ei ole kuittia?? Mutta, Possuhan oli maksanut kortilla, ja sehän näkyy tiliotteella. Tänään maksu jo näkyikin. Joten nyt on todistuskappale, jos vielä kysellään. Possun mielestä kyllä aika erikoista tuollainen summanmutikassa paikalla olleille soittelu. Oli kyllä ihan ensimmäinen kerta, kun niin on Possulle käynyt.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Kohta kukkii kielot

Lämmintä on ollut. Suorastaan kesä. Kielotkin on jo nupulla.

Ei oikeestaan  muuta kirjotettavaa tällä erää.

Tai joo. Tässä joku päivä Possu sattu selaamaan blogiaan. Huomasi samalla jonkun ihmeellisen listan tuolla alalaidassa. Se ei ollut painolista, mutta jotain kumman lukuja siinäkin? Nukkumaanmenoaikalista! Tosiaan Possu tais pitää sellastakin joskus! Possu vissiin yritti kääntää nukkumarytmiä ylösalaisin. Illalla aikaseen nukkumaan ja aamulla aikaisin ylös. Ihan hullua, eihän semmosesta mitään tule. Possut on iltavirkkuja ja aamu-unisia, se on luonnon rytmi. Kukko laulaa aamulla, mutta ei Possu!

torstai 18. toukokuuta 2017

Jonakin toisena päivänä

Tänään tuli postissa kortti Repulta. Siinä oli kuvassa lenkkeilevä Possu ja kehotus lähteä lenkille, koska Repukin lähtee. Mutta Possulla ei ollut tänään lenkkeilyfiilis, vaikka onkin ollut hieno keli. Possulla on nyt siivous ja kirppistelyfiilis ja Possu suursiivosi eteisen ja vähän makuuhuonetta ja kirjahyllyä. Eli siirsi makuuhuoneesta kirjahyllynkin että sai putsattua pölyt takaa ja alta pois, sekä pyyhki pölyt. Kirppistavaraa löytyi taas 3 kassillista. Jospa lähtiskin ulkoilun merkeissä niitä nyt pihalle hinnoittelemaan.

Kiitos kortista ja kannustuksesta, Repu! Possu lenkkeilee mielellään.

Jonakin toisena päivänä.

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Katurallia

Tänään Possulla oli kaupunkipäivä. Possu ajoi vakioparkkipaikkaansa. Kummituksilla oli tietysti taas sormensa pelissä. Possu sai suurella vaivalla ängettyä autonsa toisen auton ja ison asuntoauton väliin, kun huomasi, ettei siinä saanut pitää kuin 2 tuntia. Sehän ei käynyt, sillä Possu tarvitsi koko päivän paikan. Niin Possu peruutti suurella vaivalla sen ison asuntoauton ja toisen auton välistä pois, ja lähti etsimään kauempaa pitempiaikaista parkkipaikkaa. Suuri oli harmi, kun ne olivat kaikki täynnä.

Possu lähti sitten etsimään ilmaista paikkaa muualta. Kadunvarret oli kaikki vallattuja. Possun tietämä toinen varma paikka toisella puolen kaupunkia oli myös muutettu max 2h-paikaksi. Samoin kirkon takana olevat. Kirkon edessä näkyi olevan paikka, mutta se oli maksullinen. Eikä Possulla ollut tietenkään kolikoita mukana. Eikä siihen aikaan ollut lähistöllä kioskikaan eikä kahvilat auki, että olisi saanut vaihdettua kolikoita. Possu alkoi olla jo aika epätoivoinen. Ajoi sitten lopulta hetkeksi siihen 2 tunnin paikalle ja lähti etsimään jotain paikkaa, missä saisi vaihdetuksi rahaa. Hädissään Possu suunnisti kirkkoon. Yllättäen ovi oli auki. Ja pelastava enkelikin löytyi. Eteisessä istui myyjä! Possu osti yhden postikortin. (Mietti lähettävänsä sen joskus vaikka Repulle.) Ja Possu pyysi vaihtorahat kolikoina, sillä nyt oli ihan ehdoton hätä saada parkkirahaa!! Kirkosta löytyi apu myöskin toiseen hätään, eli löytyi ilmainen vessa. Molemmissa asioissa autettuna Possu kiiruhti hakemaan autoa. Kirkon ovella Possu melkein törmäsi turistilaumaan, ja ymmärsi näiden olevan myös osa auttajaenkeleitä, sillä ilman turisteja ei korttimyyjä olisi päivystänyt eteisessä!

Possu haki siis autonsa ja palasi sille maksulliselle paikalle. Sehän olikin tietysti mennyt jo sinä aikana, eikä enää ollut yhtään vapaata paikkaa. Possu kiersi kirkon, kiersi korttelin. Toivotonta. Palasi sitten takaisin, ja ilokseen huomasi jonkun astelevan parkissa olevan autonsa luo. Possu jäi toiveikkaana odottamaan, ja toden totta, tulija tosiaan peruuttin pois. Myöskin viereinen auto lähti, joten Possu ja vielä perässätulijakin saivat paikan. Tässä vaiheessa Possu oli jo valmis maksamaan paikasta melkein mitä tahansa.

Possu pääsi siis lopulta menemään sovittuun menoonsa noin tunnin myöhässä. Parkkimaksuineen reissu tuli maksamaan ainakin saman, jos ei enemmänkin kuin bussilla. Ainakin jos lasketaan hinta kivulle ja harmille myös!

Parkkirahan lisäksi tuli hassattua myös pieneen kahvihetkeen.

P.s. Mutta kummitukset estivät myös Possun Heseostot tänään usuttamalla sinne jonoon niin paljon kummituksia, ettei Possu viitsinyt jäädä jonottamaan. että aina jotain hyvääkin.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Lukuviikonloppu

Eiliseltä lenkiltä palattuaan Possu haki heti Heseltä kerrosaterian. Oli nälkä, eikä jääkaapissa juuri muuta kuin valo. Sen jälkeen Possu lysähti sohvalle ja luki Pekka Aittakummun kirjoittaman kirjan Home sweet home. Kertoo pariskunnasta, joka huomaa ostaneensa hometalon. Mukaansatempaava joskin hieman synkkä kirja. on romsku, mutta perustuu kuulemma kirjoittajan omakohtaisiin kokemuksiin.
Tänään Possu taas luki Sinikka Nopolan Onko teillä tämmöistä-kirjan. Se oli hauska ja nopealukuinen. Nyt Possu ajatteli aloittaa vielä kirjaa Syytös, 7 kertomusta Pohjois-Koreasta, joten kirjoittelemisiin!



Sattuu ja tapahtuu, - mutta onneksi ei sattunut!

Eilen Possu lähti vähän pidemmälle pyörälenkille. Aina naapurikuntaan asti. Keli oli kiva. Linnut lauloivat ja tienvarret oli täynnä kukkasia. Oli kiva pyöräillä. Mutta sitten yhdessä ylämäessä kuului naksahdus. - Voi ei. Nyt meni ketjut, Possu voihkaisi mielessään. Possu hyppäsi alas pyöränpäältä ja alkoi tutkia ketjuja. Kyllä ne paikallaan oli.

 Sensijaan pyörässä oli jotain muuta outoa :


Toinen poljin oli katkennut ja tippunut maahan!!

Laa la laa! Mikäs se oli ulkoillessa, kun linnut lauloivat ja valkovuokot ja rentukat kukoistivat ympärillä. Possu talutti pyörän 17 km takaisin kotiin. Välillä Possu koetti pienen pätkän polkea yhdellä polkimella, mutta aika hankalaa se oli, ja sai varoa, ettei kaatunut. Sitten taas Possu pysähtyi ihailemaan kukkasia, vihreyttä ja KÄÄRMETTÄ!!

Hätäiset autoilijat toitottivat torvella fanfaareja, kun tuli tilanne, että tuli vastakkain leveä traktori, pyörää taluttava Possu ja vielä moottoripyöräilijä. Tai jos Possu pysähtyi pyörineen juomaan tai maisemia ihailemaan. Ilmeisesti ne oli tsemppifanfaareja ahkeralle pyöräntaluttajalle ;) Kyytiä kukaan ei innostunut tarjoamaan, vaikka välillä Possun teki jo mieli liftata hetkeksi jonkun traktorin lavalle.

Mutta onneksi ei satanut, eikä onneksi ollut mihinkään kiire. Kotiin tultuaan Possu huomasi vielä jättäneensä ulko-oven auki, ihan raolleen. Ei ollut kuitenkaan tullut sinä aikana vieraita. Ei edes Päivi Ryhästä. ;)

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Läähättäjä oven takana

Viime yönä Possu havahtui kummaan ääneen. Tuliko se sisältä vai naapurista? Ja mikä se oikein oli, tippuiko jostain vettä vai oliko se joku moottori vai mikä? Possu raotti ikkunaa. Kuului ihan kuin koiran läähätystä oven takaa. Mutta kai oven takana oleva koira olisi myös vinkunut tai haukkunut? Tämä ei tehnyt kumpaakaan. Piti vain jatkuvaa läähätyksen tapaista ääntä. Possu yritti katsoa ikkunasta ja ovisilmästä, mutta mitään ei näkynyt. Ääni jatkui vaan, ja tuntui tulevan ihan oven takaa. Mutta arvoitukseksi se jäi, sillä Possu ei uskaltanut raottaa ovea, kun ei tiennyt, mikä vesikauhuinen peto sieltä kimppuun hyökkäisi. Aamulla ääni oli vaiennut, eikä oven takana ollut mitään, eikä mitään pureskelu-, raapimis- tai muita jälkiäkään. Mikähän se oli? Läähättääkö sammakko?Taisi jäädä arvoitukseksi.

perjantai 5. toukokuuta 2017

Possu testaa

Possupa testaa,pystyykö tätä päivittämään kännykällä nyt kun on oikein sellanen 4g-verkko. Kovin pitkää juttua ei viitti, kun sit harmittaa, jos kaikki häviääkin. PäiviRyhänen haluaisi
Tän lisää sitten reissusta palaggja.  Iionlop ja se

Ryhänen 

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Lumi on jo peittänyt

Tänä vappuna vois lauleskella vaikka, että Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa. Hauska, että viimeksikin Possun blogia päivittäessä, on ollut lumipyry. No toivottavasti sulaa pian pois. Possu tykkää lumesta, mutta ei enää tähän vuoden aikaan.

Sitä lunta taitaa olla nyt iha joka puolella maata. Vai löytyykö lukijoista joku, kenen pihalla EI ole lunta?


torstai 13. huhtikuuta 2017

Kallis lukupaikka

Vaikka Possu alkuviikosta totes renkaanvaihdossa, että nyt ei haittaa, vaikka tulis vielä lunta, kerta Possu on lomalla, niin eikös sitä lunta tullut just tänään, kun Possulla oli meno aamusta! Maa oli valkeana, kun Possu lähti autohuoltoon. Possun kotitiellä ei ollut lunta, mutta huoltopaikkaa lähestyttäessä oli jo tiekin valkoinen, ja sohjolumen peitossa. Possu hiljensi vauhtia. Possun taakse alkoi tulla jonoa. Lähes kaikki takanaulijat pysyivät silti kiltisti Possun takana, eikä vastaantulijoillakaan näyttänyt olevan kiirettä. Aina silti joka säällä jokunen kaahari löytyy. Ehkä niillä ohittelijoilla oli vielä talvirenkaat? Toivottavasti. Sitten alkoi edessä näkyä siniset valot ja liikenteenohjaaja. Kolari! Siinä kolaripaikalla oli ainakin 5 autoa ojassa. Ehkä jonkinlainen ketjukolari. Paloautoja ja poliisiautoja oli paikalla, mutta ei Possun näkemän mukaan ambulansseja, ei ainakaan vilkut päällä. Ehkä siinä ei siis ollut käynyt kovin pahasti. Toivon mukaan. Possu pääsi turvallisesti perille autohuoltoon.

Autohuollossa Possu kaivoi esiin kirjan. Siellä on aina hyvää aikaa lukea. Possu luki kirjaa nimeltä Elämäni paimenena ; kertomus erilaisesta elämäntavasta (James Rebanks). Kertoo englantilaisisten lammasfarmarien elämästä. Kannattaa lukea. Possunkin aika kului nopeasti sen parissa. Ja Possu keräsi monia hämmästyneitä katseita paikallisen äijäkerhon keskuudessa. Ilmeisesti huoltamo on heidän vaki kokoontumispaikkansa. Eräs jopa hämmästeli Possun kirjalukua. Mielessään Possu hämmästeli vähintään yhtä paljon ukkeleitten siellä istuskelua, sillä kenelläkään heistä ei ollut edes autoa siellä huollossa!! Autohuolto maksoi tietysti kauheesti ja kun Possu sen perään kurvasi suoraan katsastukseen, niin sinne meni loputkin rahat ja mahtoiko ees piisata..!? Autohuoltoliike on siis kallis lukupaikka, kannattaa mieluummin suunnata vaikka kirjaston lukusaliin!!

P.s. Paluumatkalla oli jo sulat tiet.


keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Laiskan pannukakku

Tänään Possu ei oo syöny karkkia. Possu teki siemennäkkäriä ja uuniperunoita. Kahvin kan ois tehny mieli lettuja, mutta koska se on liian vaivalloista, laiska Possu teki pannarin uuniin.

Sää on viileä, vaikka aurinko paistaa. Muutama yksittäinen lumihiutalekin leijaili alas päivällä. Ja onkohan ukkosta ilmassa, kun Possulla on pää kipeä?


sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Piilokuva

Jotain Possukin tänään bongasi.
Kaksi isoa lintua, mutta niin kaukana, ettei kännykkäkamera, eikä oikein Possun silmätkään tavoittaneet. Tuolla pellolla, lähes metsän reunassa ne on. Kuka erottaa?

P.s. Ja Pääsiäisen kunniaksi Possu kaivoi tänään esiin Sohvaemännän viime keväänä lähettämän tipunkeltaisen pyyhkeen. :)

Niitä sinivuokkoja


Sinivuokkoja piti lähteä oikein etsiskelemään. Olihan niitä, mutta kovin olivat vilustakärsivän näköisiä.



Kohta puhkeaa taas lehtikin puihin.



perjantai 7. huhtikuuta 2017

Kiitos Susanna!

Posti muisti Possua. Tuli pääsiäiskortti Susannalta! Kiitoksia ja hyvää Pääsiäistä myös Sinulle. Possu taitaa olla nyt liian saamaton saamaan kortteja matkaan.


Possu yritti tänään uimahalliin, mutta se olikin suljettu. Isossa altaassa oli vuoto tai jotain. Meni sitten shoppailuksi. Tuli ostettua taas uusia karkkeja virpojille. ;) Plaah, oikeesti, Possua riivaa ihan mahoton makeanhimo. Täytyy varmaan pääsiäisen jälkeen aloittaa jonkinlaista lakkoa.

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Nupulla vasta

Nyt on kaikki jo nähneet sinivuokkoja. Possukin näki niitä ryppään naapurin kukkapenkissä :/
Ja Possun pihalla on nupulla vasta.





Sen sijaan etupihalle, ihan auton viereen oli noussut orvokki !






Ja metsässä Possu bongasi :

Noin vihaisen, kulmat kurtussa katselevan metsänvartijan!


Ja tällaisen oudon otuksen.Mikähän lintu se lienee? Kuka tunnistaa?






maanantai 3. huhtikuuta 2017

Repu voitti, ja Pöllö oli toisena

Repu arvasi oikein! (ks edellinen postaus). Possu kävi tosiaan eilen puutarhamessuilla. Possulla oli jemmassa sellainen kuponki, millä pääsi ilmaiseksi jollekin messuille tämän vuoden aikana. Possu ajatteli, että puutarhamessut vois olla kivat. Ja niin Possu suunnisti sinne.

Possu ei oo koskaan ennen ollu puutarhamessuilla. Niinpä kaikki oli uutta, jännää ja ihmeellistä! Possu ei ymmärrä puutarha-asioista oikein mitään, mutta kukkia on aina kiva katsella. Ne on niin ihania!

Ensiksi Possu eksyi kuitenkin jonnekin vene- ja mökkiosastolle. Taisi osallistua johonkin perämoottoriarvontaankin, ja toivoi, ettei vaan voita! Toive varmaan kuultiin, koska kukaan ei ole soittanut, että nyt voitit moottorin. Possu ei tiedä, mihin sellaisen moottorin olisi iskenyt. Voiskohan sen laittaa polkupyörän perään, niin sais moottoripyörän? Saunarintamalla kovinta huutoa tuntui olevan nyt iglu-saunat. Possu luuli niitä lumesta tehdyiksi, mutta ihan oikeita saunoja ne oli. Myöskin pieni savusauna oli esitteillä. Ja poreammeita ja kylpytynnyreitä. Sellanen ois aika mellevä terassilla.
Ruohonleikkureista Possu oppi, että uusimpia malleja ei tartte enää vetää käyntiin, vaan hoituu napista painamalla. Näissä on myös pussi, kuin pölynimureissa, jonne kertyy leikattu ruoho. ja ruohonleikkurin saa taiteltua kasaan kuin lastenvaunut. Sellainen ruohonleikkuri maksaa mallista riippuen noin 600-1000 euroa.

Kukkaosastolla oli vaikka minkälaisia istutuksia. Yhden kimpunsidontanäytöksen Possu seurasi. Tuli upeita kimppuja, jotka kuulemma oli lopuksi edullisesti eteisessä myynnnissä. Possu meni katsomaan. Oli siellä kimppuja, mutta ei niissä mitään hintoja ollut. Ja sehän on sen merkki, että ne EI oo halpoja. Joten Possu ei uskaltanut kysyä mitään. Se mitä Possu olisi toivonut, olisi ollut pieniä minikimppuja ja asetelmia oikeesti halvalla, vähän puoliksi mainosmielessä ostettavaksi. Mutta ei ollut. Ihan hauska silti oli käydä.

Pikku tuliainen Repulle lähti just postilaatikkoon. Ja vielä pienempi tuliainen myös Pöllölle, joka urheasti arvaili.

Entä onkos jollain oma kaivo ja kalkinpuute??

Tämän Possu lähettää ensimmäiselle ilmoittautuneelle. ;)




P.S. Päivän lätäköt :



sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Kuka arvaa?

Otetaan Possun blogiinkin välillä pientä kisaa. ;)

Kuka arvaa, missä tapahtumassa Possu kävi tänään?

Ekalle oikein vastanneelle luvassa pieni tuliainen sieltä.

Annetaan yksi pieni vihje : Hyvin keväinen tapahtuma! (Vihje 2 : Se ei ollut vappumarssi.)


Tässä kommentteja jo arvattuihin :

- Ei ole valokuvanäyttely, vaikka siellä olikin paljon silmäniloja. Ja suuniloja myös ;)
- Jos se oli aikamatka, niin pikemminkin uuteen kuin vanhaan
- Ja siellä oli kyllä poikia. Ja tyttöjäkin. Oli hyvin paljon monenikäistä väkeä.
- Ei oo mikään HopLop. Pöllö on kohta hirressä.

REPU ARVASI OIKEIN! Possu kävi puutarhamessuilla!!

torstai 30. maaliskuuta 2017

Pitkästä aikaa lätäkkökuvia












Lähes kaikki lätäköt jäässä. Ja vaikka tänään paistoi aurinko, oli ulkona yllättävän kylmä. Iltasanomat ihmetteli, että voi tulla lunta. Possu ei ihmettele yhtään. Itse asiassa Possu ajattelikin tänään, että nyt on niin kylmä, että vois vaikka sataa lunta. ja onhan nyt kuitenkin vielä maaliskuu!

Vähän valoa

Vaikka kevään myötä valo lisääntyy, niin nyt on Possulla lisääntynyt pimeys. Mistähän se johtuu, että yleensä kaikki lamputkin palaa yhtäaikaa? Ensin meni keittiön loisteputki, joka on kestänyt vuositolkulla. Ja kohta perässä vaatehuoneen lamppu. Possu ajatteli hyvin selviävänsä syksyyn ilman loisteputkea, mutta vaatehuoneessa on ihan ehdotonta olla lamppu. Muutenhan sitä pimeässä aamulla pukee vahingossa vaikka kalsarit päähänsä. Ei siis auta muu kuin lamppukauppaan. Ja aika varmasti, heti kun on nuo lamput saanu paikalleen, pimenee taas joku muu lamppu. Pah.

Tänä aamuna Possu heräsi päänsärkyyn. Yleensä Possulla ei oo pää kipeä, muuta kuin ukkosen alla. Onkos nyt ukkosta ilmassa? Pakkanen on ainakin ollut, koska maa näyttää olevan jäässä. Ehkä ei sitten vielä olekaan hätä vaihtaa kesärenkaita autoon. Kun niitä kesärenkaitakin pitäisi uusia. Huokaus. Ja ne maksaa vielä enemmän kuin lamput!!

Valveutunut Possu kävi eilen jo äänestämässä. Naapurikunnassa, koska siellä oli tuttu äänestysvirkailija. Possu hallitsee äänestysrutiinit. Ensin luukulla kuuluu sanoa, että - niin tännekös pitää tulla ekana? Kun virkailija hymyilee ja nyökkäilee, kuuluu sanoa, että ei mulla kylläkään sitä lappua oo mukana. Eikä henkkareitakaan,  ja viisata tuttua virkailijaa, että toi tossa tuntee mut. Sitten käydään kopissa piirtämässä numero ja viedään se sille toiselle virkailijalle, joka leimaa lipun ja antaa lipun Possulle takaisin, ja sitten Possu laittaa lipun kuoreen ja tiputtaa laatikkoon. Jos on oikein valveutunut, voi äänestäessään samalla valittaa vaikka siitä, miten kalliiksi veronmaksajille tulee tämmöinen äänien postittelu, kun kuluu paljon kalliita kirjekuoriakin. Kuten eilen joku paikalla valitteli. Vaalivirkailijahan ei voi muuta kuin hymyillä, eikä voi ihmetellä ääneen, että miks sitten tuli äänestämään ennakkoon, että hänenkin takia joutuu kalliin kirjekuoren tuhlaamaan. ;)

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Päivän piristys

Ikävän päivän piristi postilaatikosta löytynyt paketti.

Kiitos Repu! Vaikka ikä ei paina, on siitä aikaa, kun Possu on lukenut Tenavia. ;) Possu olikin jo unohtanut, miten hyviä ne on.

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Ei uskaltanu

Eilen myrskysi. Tänäänkin illalla tuuli yltyi, ja välillä on ollut hurjia puuskia. Pyykkikoppa pullottaa pestävää, mutta Possu ei uskaltanut käynnistää konetta, jos tuleekin sähkökatko. Ehkä sitten huomenna viimeistään, ennen ku loppuu päällepantavat. Uusiakaan ei ole vara ostaa.

Oikeestaan Possu ois toivonu, että yöllä ois vähän myrskynny. Myrskyllä on tunnelmallista köllöttää turvassa peiton alla ja kuunnella kohinaa. Mutta tuuli on tyyntynyt ja nyt on mahtavan upea, kirkas tähtitaivas. Kuulemma ens yönä vois hyvällä onnella nähdä revontuliakin. Jos osuis oikeaan aikaan oikeaan paikkaan pihalle. Kattoikkuna ois oikeestaan kans kiva. Vois yöllä katsella tähtiä ja revontulia omasta sängystä.

Possu tuulettaa tupakansavua makuuhuoneeseen. Ärh! Ikkunan alla koko yön ketjussa polttava naapuri koettelee hermoja.

P.S. possu näki tänään kaupassa jättisuuria pääsiäismunia. Hintakin oli melkein 6 euroa/kpl!! Mikä on suurin pääsiäismuna, minkä ootte bonganneet??

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Kirppistelyä

Tänään Possu teki kirppiskierroksen. Yhdet farkut löyty. Niistäkään Possu ei oo ihan varma, tuleeko pidettyä. Ne oli vähän hassunmalliset Possun näkökulmasta. Omistaja on varmaan ollut sopusuhtaisen tasapaksu joka puolelta, sillä ne on mahan kohdalta niin isot, että mahtuu Possullekin, mutta isot myös jalkojen kohdalta. Kenellä voi olla reidet ja jalat yhtä paksut kuin mahakin? Possulla on jalat paljon kapeammat kuin maha, joten kun mahan laittaa piiloon puseron alle, näyttää nuo farkut liian suurilta Possulle.No, eihän sitä tiedä, vaikka Possun jalatkin vielä paksunis, mutta Possu kyllä pahoin pelkää, että sitten kasvaa myös mahakin vielä entisestään, ja sitten farkut on kuitenkin lopulta liian pienet Possulle. No, tuli ostettua kuitenkin. Menee ne vaikka kotihousuina, jos oli susiosto.
Tänään Possu on myös huutanut kilpaa huutonetissä erästä vaatepakettia. Ainakin kuvan perusteella oli tosi hyvää, ja lähes pitämätöntä vaatetta. Hinta nousi kuitenkin nopeasti ja just äsken Possu totesi, että nyt tuli kipuraja vastaan. Ostakoon kilpakumppani. Harmitti kyllä vähän.

Possu huomaa aloittaneensa jo kahdesti kappaleen sanalla tänään. Tämänkin olisi aloittanut, jos ei olisi huomannut. Myrskystä piti kertoa, että täällä on myrskynnyt, kuten tänään varmaan vähän joka puolella Suomea. Ilma oli kuitenkin auringossa suorastaan lämmin.

Hahaa, ja haluatteko kuulla hyvän vitsin?! Eräs kanssakulkija väitti tänään huomioineensa, että Possu on laihtunut, mikä oli kyllä niin paksua mielistelyä kuin vaan mielistellä voi. Mahtoikohan olla kunnallisvaaliehdokkaana? ;)

Mokoma kellojen siirtely!

Just kun Possu tottu menemään ajoissa nukkumaan, niin eikös kellot taas siirretty kesäaikaan. Nyt kello ois vasta vähän yli 1 talviajan mukaan, mutta kesäajassa melkein puol 3. PAH!

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Virvon varvon

Koskas se virpomispäivä olikaan? Eka satsi Virvon varvon-patukoita on tullut jo syötyä. Pitäis ostaa uusia. Siis virpojille tietenkin!

torstai 23. maaliskuuta 2017

Ensimmäiset piharapsutukset tehty

Tänään teki mieli kaivaa jo harava esiin ja rapsutella sitä puolta pihaa, mistä lumi oli jo sulanut. Possu ajatteli, että ties vaikka sieltä lehtikasan alta nousisi jo ensimmäinen sinivuokkonen. Eipä näkyny. Mutta on nyt ainakin sitten tilaa nousta, jos siltä tuntuu. Aurinko paistoi, mutta taas kerran oli tuuli pureva. Ties vaikka tulisi vielä luntakin.

Ihan kesä ei siis vielä, vaikka kesän ensimmäiset rapsutukset on jo tehtykin.

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Ei ihan kesä vielä kuitenkaan

Vaikka leskenlehti jo kukkiikin, niin ei ole vielä ihan kesä kuitenkaan.
Metsäpolulla on lunta ja jäätä.
Ja vaikka aurinko paistaakin lämpimästi, niin viima on välillä hyinen! Kuten jo ennenkin mainittu, Possu ei palele pakkasilla, mutta hätkähtää välillä kylmää viimaa. Unensaannin kannalta kuitenkin vähän viileä huone on paras. On niin ihana vähän hytisten kääriytyä peiton sisään.  Possu eli lapsuutensa aika viileässä talossa, ja ehkä siitäkin peruja tuo, ettei saa unta liian lämpimässä. Possu kehitteli lapsena oman nukahtamisleikkinsä. Possu kuvitteli olevansa pelastettu jostain napaseudun jäätiköltä lämpöiseen hevosrekeen, tai pelastusalukseenja lämmitteli tyytyväisenä peiton alla, miettien minne matka johtaa. Vielä nytkin toisinaan Possu kuvittelee olevansa lämpimässä hevosreessä pakkastaivaan alla matkaamassa jonnekin. Se kuvitelma vaatii tietysti vähän sitä viileää ilmaa, vaikka avonaisesta ikkunasta. Tosin usein se kuvitelma saa realistisen lopun, kun naapurin tupakansavu leijuu ikkunasta sisään.

Unista puheen ollen, Possu ei oo jaksanu enää unilistaa päivittää. Mutta eilen Possu meni hyvissä ajoin klo 23 nukkumaan ja nukkui pitkän yön! Ja ennen töihin lähtöä Possu teki ruokaa! Jauhelihakastiketta ja perunaa. Saa hurrata. ;)

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Possu astui kuralätäkköön

Vettä sataa kuin kesällä konsanaan.

 Autosta noustessa Possu astui vesilätäkköön.

 Kengät sanoi litsläts.

Ei mulla muuta.


Huom. Kuvan lätäkkö ei liity tapahtumaan. Possu ei kuvannut lätäkköä.
 

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Irtopisteitä

Osakaisen kuntohaaste on sujunut Possulla aika heikosti. Sekä nukkumislistan että syömisten suhteen.

Mutta nyt Possu keräsi irtopisteitä tekemällä porkkanakeittoa (myös yksi peruna joukossa) ja syömällä sitä raejuuston kera. Ja siinähän on sitten myös huomispäivän ruoka valmis. Helppoa, hyvää, halpaa ja terveellistä!
Miks Possu ei oo ennen tätä keksiny??

Orava loikki tien poikki

Kaunis aurinkoaamu. Kesän tuntua. Possu kävi jo tienvarret tähyilemässä, näkyykö leskenlehtiä. Ei näkynyt, vaikka oli monia lämpimiä sulakohtia. Tai ehkä ne oli piilossa lehtikasan alla. Kesälinnut ainakin liverteli jo. Possu ei tunne lintuja, mutta muistaa kyllä, mitä linnunlaulua kuuluu aina alkukesästä. Oravakin hyppeli yli tien, kun Possu palasi mietiskelyaamukävelyltään. Vähän aurinkoa varastoon työpäivän ajaksi.

Niin se nenäjuttu. Pöllö käsitti jutun samalla lailla väärin, kuin se silloinen pikkupoikakin. Possu lienee kertonut tämän ennenkin? Kaikillehan Possu on tätä mainostanut, koska se oli Possun mielestä niin herttainen juttu. Mutta sulkekaa silmänne todeten, että ei jaksa enää tuota Possun vanhaa juttua lukea. Possu kertoo sen nyt ainakin Pöllölle. ;)

Possu oli silloin ekaluokkalainen. Yhtäkkiä, kesken välitunnin, Possun nenästä alkoi tulla verta. Pikkupossuna Possulle kävi niin usein. Nenästä alkoi yhtäkkiä vaan tulla verta. Possu nojautui pylvääseen ja painoi nenäliinalla sieraimiaan. Siinä Possu seisoi yksinään, kun luokan villein ja kovin tappelijapoika tuli paikalle.
- Kuka sua on lyöny?Sano, niin mä annan sille selkään! Poika sanoi.
- Eei mua kukaan ole lyönyt, Possu vastasi.
Tämän jälkeen Possu ja Poika alkoivat leikkiä välitunnit yhdessä.
Sen pituinen se.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Verta nenästä

Komeaa keliä on ollut viikonloppuna. Lauantaina tuli käveltyä ihan hyötyliikuntaa. Silloin Possu totesi olevansa pikemminkin yksin- kuin "joukkuekävelijä". Possun mielestä on ärsyttävää, jos joku kävelee perässä. Varsinkin, jos liian lähellä. Silloin Possu päästää takanatulijan mieluummin ohi ja pitää pienen ääniraon. Erityisen ärsyttävä on liian lähellä kulkeva kälättäjälauma. He ehkä toteuttaa käytännössä sitä "pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta"-sääntöä, joka kuulostaa tosi kuivalta.  Eri asia, jos lähtee ystävän kanssa varta vasten kävelylle vaihtamaan kuulumisia, mutta sitten taas kuljetaan rauhassa pääasiana se keskustelu. Luonnossa taas kuljetaan hiljaa ja ympärille katsellen. Kaikista ei ole Possun lenkkikaveriksi ;) Possu ei tykkää seuraavista lenkkikavereista :

- Tyyppi 1 ; haluaa osoittaa olevansa parempikuntoinen. Painelee tarkoituksella koko ajan askeleenmitan edellä. Kääntyy välillä mukamas huolestuneena, mutta ilme vahingoniloisena kysymään : "en kai mä kävele liian nopeasti? Kun mulla on tapana kävellä nopeasti?" No, jos harppoo koko ajan askelenmitan edellä, on kai itsestään selvää, että vauhti on liian nopea. Siinä tilanteessa Possu yleensä toteaa, että ei ollenkaan, ja lähtee harppomaan itse kahta kauheampaa vauhtia, niin että toinen jää vuorostaan taaksi.


- Tyyppi 2 : Kälättäjä, joka ei tajua olla luonnossa hiljaa. Vielä pahempi : Lauleskelee tai kantaa jotain soitinta mukanaan.

SE OIKEA lenkkikaveri sen sijaan kävelee juuri samaan tahtiin, eikä yritä kilpailla. Nauttii luonnosta ja juttelee välillä kiinnostavia juttuja, mutta ei pidä jatkuvaa kälätystä, eikä varsinkaan ihmettele, että mikäs nyt, kun on niin hiljaista. Se hiljaa käveleminen voi olla muuten useinkin vaikeaa. Joskus jalka paketissa ollessaan Possu sen huomasi, että harva ymmärtää, ettei jalkavaivainen pääse yhtä lujaa. Myös Possu on opetellut hiljaa kävelyä Hilma-tädin kanssa ulkoillessaan. Askel askeleelta eteenpäin. Kiire on pois. Vauhdilla voi harppoa joskus toiste.

Alkaa uni hiipiä pollaan, niin ei enää ajatus kulje. Ehkä nukahtamiskamppanja on siis tehonnut, vaikkei Possu viime aikoina ole muistanut nukkumisaikoja kirjata. mutta miksipä muuten Possu ois näin uninen, vaikka kello ei oo kahtatoistakaan?

Otsikko oli verta nenästä. Tosiaan Possulla tuli tänään verta nenästä. Harvinaista. Ei oo tullu monta kertaa sen jälkeen kuin Possu oli alaluokilla koulussa. Ja niistä kerroista on eräs kiva lapsuusmuisto. Jos tahdotte, kerron sen huomenna? Nyt HAUKOTUS!!

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Pätkistorttua

Eilen Possu tosiaan meni suht väsyneenäkin ajoissa nukkumaan. Mutta sitten tuli whatsApp viesti ja piti jäädä tekstailemaan. kuitenkin Possu oli suht ajoissa  nukkumassa ja nukkui pitkän yön.

Tänään Possu sai yllätyksenä kukkakimpun työkaverilta, joka muisti vielä Possun synttäriä. Niinpä Possun piti tänään illalla vielä tehdä pätkis-kääretorttu, että saa viedä huomenna työmaalle. ei ees onnistunut kauheen hyvin. Täytteestä tuli vetistä, mutta jospa se hyytyis jääkaapissa. Tuli siis maisteltua pätkiksiä ja valmista torttuakin. Anonyymi(t) voi siis todeta, ettei kahta herkuttelupäivää ilman kolmatta ja onhan se neljäskin sieltä vielä tulossa, sillä huomennahan leivonnaista vasta syödään. ;)

Hämäyskuva ; kuvan auringonkukka ei liity tekstiin.


sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Ulkoilua

Viime yö meni valvomiseksi, mutta tänään tuli ulkoiltua niin paljon, että luulis nukuttavan. Nukuttaa melkein nyt jo. Upea keli oli.



Ja herkuteltua tuli sipseillä ja laskiaispullilla ja suklaalla ja limsalla ennen nuotiopaikalle pääsyä, sillä moni muukin oli hoksannut hienon sään, ja lähtenyt kirjaimellisesti ulos syömään. Laavulla sitten vielä makkaraa ja paahtoleipää. Ai niin, ja ennen retkellelähtöä Possu söi 12 aikaan aamupuuron marjojen kera, että jotain terveellistäkin. ;)

Lauantaipäivän menu

Päivän menu :

Aamulla : kahvia ja pari ruispalaa + oivariinia

Klo 12 : 2 ruispalaa, päällä eilistä uunilohta, juustoa, suolakurkkua, lasi maitoa, kahvia 2 dominokeksiä

Klo 16 : 2 ruispalaa päivällisillä päällisillä, kahvia, pulla, pussi irtokarkkeja

Illalla kylässä herkullinen kahvipöytä monine sortteineen

myöhemmin kotona pulla ja limsaa

ja nyt valvotuttaa, kun joi vielä illalla kahvia.




torstai 2. maaliskuuta 2017

Pitäiskö luovuttaa?

Näköjään kumpikin on hankalaa ; ajoissa nukkumaan meno ja painonpudotus. Ei ainakaan Possulta onnistu. Pitäiskö luovuttaa jo ennen sitä 10 viikkoa? Moneskos viikko nyt mahtaa olla menossa?

tiistai 28. helmikuuta 2017

Synttärikukka

Viime viikolla Possu sai ystävällisen kirjeen eräästä vähän isommasta kaupungin kukkakaupasta. Kukkakauppa oli huomannut, että Possulla on synttäri. Kukkakauppa onnitteli Possua, ja lupasi Possulle synttärilahjaksi orkidean, jonka Possu voisi hakea liikkeestä.

Possu ilahtui. Ja tänään Possu lähti synttärikukkaa hakemaan. Ohjeessa käskettiin näyttää kirjettä kassalla, niin saa kukan.

Possu meni kassalle. Siinä oli useampikin myyjä rupattelemassa. Possu arveli ystävällisen kaupan myyjien ottavan kutsutun synttärisankarin riemuiten vastaan, ja puhkeavan heti ylenpalttisiin onnitteluihin. Ehkäpä he vaikka laulavat kuorona Possulle Happy Birthday to you.

Kukaan ei ollut näkevinään Possua. Possu ojensi kirjettä, että kun teiltä tuli tämmönen. Kassa katseli kirjettä kyllästyneen näköisenä, ai että syntymäpäiväkukka, ja tuhahti sitten, että no sinun pitää ensin hakea tämä kukka. Toinen myyjä lähti sentään näyttämään. (Possuhan olisi voinut vahingossa ottaa vaikka pelargonian.)  Possu valkkasi mieleisensä kukan ja palasi nöyränä kassalle, että jos minä sitten tämmöisen.  Mielessä oli ollut kehuskella, että mitä kaikkia ihania kukkia teillä täällä onkaan, että pitäisi joskus oikein ajan kanssa tulla ostoksille, mutta Possu ei tohtinut. Myyjä piippasi orkidean edelleen kyllästyneen näköisenä. Eikä onnitellut syntymäpäivän johdosta!! Possu otti kukkasen, kiitti, ja meni paketoimaan sitä eteiseen.

Ihan kiva lahja. Possu tykkää kukista. Mutta pienoinen ero oli herttaisen ystävällisen synttärikirjeen, ja sen välillä, miten kauppa suhtautui päivänsankariin! ;) Tai ehkä liikkeessä ajateltiin, että johan onnittelu oli präntätty kirjeeseen, joten mitäs sitä enää hokemaan ja leukalihaksia väsyttämään.  Joka tapauksessa kaunis kukkanen, ja koristaa nyt Possun ikkunaa, ja eipä mikään muu kauppa ole Possun synttäriä muistanutkaan. ;)

maanantai 27. helmikuuta 2017

Unikirja

Possu luki Repun lähettämän iltasatukirjan. Se oli alussa vähän tylsä. Jaariteltiin liikaa etsivän rakkausongelmista ym. Loppua kohti muuttui jännittävämmäksi. Nyt nukuttaa, joten ehkä se toimi hyvinkin iltasatuna.
Hyvää yötä!


Possu suksilla

Nyt kun on kerrankin lunta, ja lomaa, niin Possu tuumi, että kyllä kerran talvessa pitää hiihtää. Ja nyt kun on virallinen hiihtolomaviikkokin takana, niin Possu arveli, ettei hiihtoladulla oo ketään näin päiväaikaan.

Vielä mitä. Parkkipaikka oli täynnä autoja. Mutta se oli myös täynnä pulkkia. Ja läheinen pulkkamäki oli täynnä pikkulapsia ja äitejä. Hyvä! Täällä olikin vain joku perhekerho pulkkamäessä ja latu oli tyhjä.

Possu kaivoi sukset jalkaansa. Vähän matkan päässä hiihtoa harjoitteli joku pikkukaveri. Possu hihkaisi moin  ja pelkäsi, että käy niin, että hiihtoa harjoitteleva pikkumuksu ohittaa pian Possun! Onnistui Possu sentään karistamaan pikkuisen taaksensa, eikä muitakaan hiihtäjiä näkynyt. Possu lykki suksia eteenpäin, nousi ylämäkeä, laski pienen alamäen, nousi taas ylämäkeä ja yhtäkkiä edessä olikin sitten korkeampi alamäki. Kuului suhahdus. Joku laski mäkeä. Possu pomppasi alta pois. Palasi sitten takaisin ladulle ja keräsi rohkeutta. Takaa tuli taas joku. - Olkaa hyvä vaan, te ensin, Possu pokkuroi. Miten just tässä mäkikohdassa pitikin olla tämmöinen ryysis. Hiihtäjä laski tottuneesti. Tämän kadottua näkyvistä Possu laskeutui mäkeä jarrutellen. Sukset tahtoivat silti viettää lujaa vauhtia, vaikka mäki oli suht loiva. Mäen laskettuaan Possu tuli ladun alkupisteeseen ja tuumi, että johan tässä tulikin hiihdettyä. Joku tasainen järvi- tai peltolatu pitäisi löytää, mikäli Possu tahtoisi vielä jatkaa enemmän sitä lajia.

Mutta on nyt sentään edes kaivettu sukset varastosta esiin!

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Talvikeliä

Synttärit on sitten vietetty. Ja kakut syöty. ;) Nyt aamulla Possu laittoi vielä satsin raakapakastepullia uuniin paistumaan laskiaisen kunniaksi. Raakapakastepullat on vaan melkein haastavampia paistaa, kuin itsetehdyt. Vaikea tietää, mikä on oikea paistoaika. Yleensä ne palaa. Mutta nyt päällä oleva voisilmä teki tavallistakin vaikeammaksi arvioida, onko pulla paistunut vai ei. ainakin ne oli jo päältä paistuneen näköisiä. Onkos  täällä ketään raakapakastepaistomestaria? Vinkkejä??

Eilen oli oikein upea aurinkoinen talvipäivä. Nyt tuli sellainen virhearviointi, että tuli kutsutta vieraita eilen, kun olis ollu oikein ihana ulkoiluilma. Tänään on huonompi ilma, ni tänään ois paremmin joutanu iskuskella sisällä. No, ehtihän Possu silti eilenkin vähän hienosta ilmasta nauttimaan.

Pupujussin polkua oli hyvä seurata

Vaikka se menikin ojan yli. Mutta jos pupu tuosta on päässyt, niin kyllähän Possukin!






torstai 23. helmikuuta 2017

Repu yllätti

Tänään Possu löysi postilaatikostaan pehmeän paketin. Se oli pakko avata heti ensimmäiseksi. Keneltä se oli ja mitähän se sisältää?

Ohoo! Hienot villasukat, nukutuskirja (mahtaakohan uni tulla, jos lukee ruumiista ;) tai sitten tulee painajaisuni) ja possukortti, jossa lukee Hyvää syntymäpäivää. Mistäs Repu tiesi, että Possulla on huomenna synttäri? On vissiin laittanu ylös allakkaan, jos Possu on sitä viime vuonna käyttäny tekosyynä herkuttelulle. ;) On Possu nytkin varannut vähän synttäriherkkuja. Töihinkin osti karkkia. Jonka saakin ihan yksin syödä, sillä työkaveri on nyt lomalla.

Se väärinkäsitys täytyy nyt oikaista, kun kortissa Repu valitteli, että tulee villasukat, vaikka Possu ei tykkääkään villasukista. Kyllä Possu tykkää villasukista, mutta ei yösukkina. Yösukat ei saa olla LIIAN lämpimät. Villasukkia voi pitää päivällä, jos on vetoiset lattiat. Ja etenkin on kiva ihailla hienosti tehtyjä villasukkia, ja varsinkin sitten, jos tulee vieraita, voi laittaa semmoset oikein taidokkaat villasukat jalkaan ja nauttia toisten kadehtivista katseista.
Kiitos Repu!

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Kiitos korteista

Repu uhkasi lähettää Possulle tylsää luettavaa. Possu pelkäsi saavansa pian postissa jonkun pääkaupunkiseudun liikenteen aikataulun. Tänään tuli sitten postia Repulta, mutta eihän se tylsää ollut. Päinvastoin, kortti jostain unelma-hiekkarannalta.

Lisäksi kortissa oli hauska postimerkki :

Kiitos tästä yllätyksestä!


Samalla muistin, etten ole näyttänyt teille vielä Pöllön korttiakaan.
Possu voi nyt osallistua yhdellä linnulla Repun haasteeseen, sillä näin upean Pöllön Possu bongasi eräänä päivänä omasta postilaatikostaan :

Vielä kerran kiitokset Pöllöllekin!

Eilen oli normaali talvikeli. Tänään vähän hurjempi talvikeli.

Tänään oli helpompi pysyä tiellä pystyssä kävellen kuin autolla, mutta Possu selvisi silti molemmista matkoista, sekä autolla että jalkapatikassa. Uutisten mukaan tänään on ollut lukuisia kolareita. Toivottavasti kaikki Possun blogikaverit ovat selvinneet kolhuitta tästä päivästä.