keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Jos ripustaa kuuseen karkkeja, niin täytyyhän niitä vähän maistellakin samalla

Possu tilasi Osakaiselta palkinnoksi karkkisukat. :)  Niihin liittyy yksi lapsuusmuisto.
Siihen aikaan, kun Possu oli pieni, äitipossu kutoi aina sukat joululahjaksi papalle. Ja niihin liittyi sellainen kepponen, että sukan kärkeen kätkettiin aina muutamia karkkeja, Fazerin parhaita. Nehän oli tarkoitukseen parhaita, koska ne on kovia. Ei mene heti liiskaksi, jos ne hoksaa vasta siinä vaiheessa, kuin laittaa sukat jalkaan, ja astuu päälle. Esimerkiksi Julia tai Fazerin Sininen ei sopisi tähän ollenkaan. Ja lisäksi niissä on hienot paperit. Niinpä niitä on välillä kuuseenkin ripustettu.

Tämän muiston herkistämänä Possu osti tänään boxin (pussit oli loppunu) Fazerin parhaita ja ripustelee niitä kohta kuuseen. Muutamahan pitää toki siinä samalla maistella. Ihan samalla lailla kuin possut maisteli niitä papan sukankärkeäkin karkeilla täytellessä.

6 kommenttia:

Laiskiainen kirjoitti...

Ihanat muistot 😍.

Ne jääkarhut ja Toscat on mun suosikkeja Fazerin parhaista.

Possu Munkki kirjoitti...

Kissakarkit mun suosikkeja :)

Susanna Maalta kirjoitti...

Toscat on ihan parhaita! Ja kaikki paperit kauniita, ne kultaiset ja hopeiset varsinkin.

Sinisen sohvan emäntä kirjoitti...

Oi, suloisia eli makeita muistoja tulee mieleen, kiitos! Itse olen kerran tehnyt pikkuveljelleni joululahjaksi Geisha-karkeista pyydyksen, Tyttöystävän kalastukseen ja ostin Kalastuspaidan, hän kun harrastaa kalastusta. Saaliin toivossa lisäsin vielä Tuplan, hyvää kahdelle! Monenlaiset namuset on oikein hyödyllisiä...ja piparit tekevät kiltiksi!

Susanna Maalta kirjoitti...

Saiko Emännän pikkuveli saalista?

Sinisen sohvan emäntä kirjoitti...

Hih, hih! Taisipa saada, jollain aikavälillä... mutta on taas poikamies, valitettavasti. Soisin jokaiselle avio-onnea!