maanantai 7. marraskuuta 2016

Hilma-tädin sukat

Muistatte varmaan Hilma-tädin. Ja ne sukat, jotka jäi kesken, kun täti ei jaksanut niitä loppuun. Possu yritti kutoa niitä, mutta kompastui kantapäähän. Pöllö lupasi sitten ystävällisesti tehdä ne loppuun, ja Possu lähetti ne Pöllön neulottavaksi.

Tuon jälkeen on tapahtunut paljon. Ja kaiken sen jälkeen Hilma-täti on muuttanut hoitokotiin. Possu on käynyt usein siellä katsomassa. Hilma-täti viihtyy. Ihmettelee, miten tämä talonväki häntä passaa ja yhtenään kutsuu syömään. Askartelemaan Hilma sentään ei ole suostunut, vaikka sitäkin on ohjelmassa. "Lapset askartelee!" Hilma-täti tuhahti. Ja sen jälkeen Hilma-täti alkoi miettiä, että tässä voisi ajankulukseen vaikka kutoa sukat, kun olisi lankaa ja puikot. Possu toimitti ne Hilma-tädille. Hiukan jännittyneenä Possu odotti, mitä touhusta tulisi! Possua pelotti, minkälainen pettymys tulisi, jos Hilma-täti ei osaisikaan neuloa, ja suoraansanottuna Possu epäili Hilma-tädin taitojen jo unohtuneen.

Mutta Possun yllätykseksi Hilma-täti alkoi luoda silmukoita puikoille ja alkoi kutoa. Seuraavana päivänä Possun tullessa käymään, oli jo kantapääkin valmis! Kantapää, jonka teko aikaisemmin tädiltä oli ollut jo hukassa! Nopeasti tuli eka sukka valmiiksi, ja muutaman päivän päästä valmiina oli jo toinenkin. Ja nyt on uudet sukat työn alla.

Kuka olisi uskonut tätä silloin kun Possu täällä blogissaan surkeili Hilma-tädin sukkien kohtaloa!? Mutta sen jälkeen tapahtui ihme. Ei kun kaksi ihmettä ; ensin sukat kutoi Possu ja sitten Hilma-täti, joista kahdesta suurin ihme oli tietenkin ne Possun tekemät!! ;)


4 kommenttia:

HPöllö kirjoitti...

Ihana Hilma-täti!
Kuulostaa siltä, että hän kuitenkin viihtyy hoitokodissa nyt, sai mielekästä tekemistä? Villasukillehan löytyy aina käyttäjiä, jos niitä yli oman tarpeen alkaa tulla - varmaan sieltä hoitokodistakin löytyy sopivia viluisia jalkoja :)

Ootte te hurja pari Hilma-tädin kanssa - hattuani nostan teille molemmille!

Sinisen sohvan emäntä kirjoitti...

Suloinen kertomus, oikein sydäntä lämmittää! Hilma-täti on ihan oikeassa paikassa ja voi ilmeisen hyvin.

mustakissa kirjoitti...

Niinhän se menee, että minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Hienoa että tädin taito palasi.
Meillä on miehen mummo, Senja-mummu 97v. Mitään ei oikein enää jaksa tehdä, mutta puikot heiluu kyllä. Senja on kyllä ihan skarppi mummu ja aivan lemppari vanhukseni. Jossakin kohtaa tuli mutkia matkaan, eikä mummu pystynyt edes neulomaan. Mutta kun lääkitystä korjattiin, alkoi mummu taas toipua ja puikot viuhuu.
Hyvä mummot! Ja kun Possukin on nyt sukan salat selvittänyt, sitä jatkukoon mummonakin vielä!

Osakainen kirjoitti...

Hilma-täti rules!
Kohta Possu hukkuu itsetekemiinsä sukkiin.