keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Porsaita äidin oomme kaikki...

oomme kaikki, oomme kaikki..

Joulupiparit leivottu. Masu täynnä piparia ja taikinaa. Röyh!
Makeannälkä hetkeksi tyydytetty.
Mutta ehkä mahdan jättää huomisaamuna punnityksen väliin. 

 

6 kommenttia:

Sinisen sohvan emäntä ja isäntä kirjoitti...

Voi, suloisia pipareita, tuoksu tuntuu meillä asti! Lähetämme myötätuntoa pahasta mielestä ja toteamme, että toimeen tarttuminen on parasta lääkettä, kuten siis leipominen. Pahaan mieleen auttaa: liikunta ulkoilmassa, soitto ystävälle tai tapaaminen, blogiin kirjoittaminen, siivous tai muu kotityö, käsityöt! Ihmisten ilmoille lähteminen: kylään, elokuviin tms mitä nyt tarjolla olisikaan. Aina voi myös tarttua kirjaan ja siirtyä mukavampiin ajatuksiin. Parempaa mieltä ja iloa Possu Munkille!

Anonyymi kirjoitti...

Juu, iske silmää ja jätä punnitus väliin.

Laiskiainen kirjoitti...

Possu nyt on vaan hyvä ja menee huomenna puntarille.Ei auta mutkuilu ;).Tsemppiä!

Jagulaari kirjoitti...

Kusti polki eikä lakkoillut :) Kiitos <3
Mene reippaasti puntarille, mitä noista piparipossuista ;)

Osakainen kirjoitti...

Pitäiskö sitä pipareita muka minunkin leipoa. Sitten pitäis olla homejuustoakin. Voi, voi.
Ja kaikkien väärinkäsitysten välttämiseksi, se liikuntajoulukalenterihan on tehty ihan vain sinua varten, vaikka minä sen kasasin puolestasi.

Possu Munkki kirjoitti...

Possulla on homejuustoakin, mutta ei sillä nyt sentään pipareita pilata. Ne kaks makua ei sovi yhteen. Ja piparitkin Possu työnsi vielä pakkaseen, niin ovat jouluna tuoreita.