lauantai 11. heinäkuuta 2015

Piut paut säästökuurille!!

Viikonloppu piti kituuttaa. Mutta eikös kaverit houkutelleet Possua kesäretkelle saaristoon. Ihan oven edestä hakivat.

...Ja rahanmenoahan se tietää...

Possu otti mukaan jemmoistaan vähän keksejä ja sitä eilistä kakkua. Limsapullokin löytyi jääkaapista. Voisi ehdottaa eväsretkipysähdystä jollain kauniilla paikalla.

Mutta... taatusti retkellä kuluu käteistäkin.. Ja pitäähän kyydistäkin maksaa.
Huokaisten Possu nosti tililtä viimeisen kaksikymppisen...

Ajeltiin saaristoon. Merimaisemat oli ihan hienoja.
Perillä päätettiin syödä seisovasta pöydästä. 14 euroa! Mikä hinta tyhjätaskulle! Mutta tietenkään ei voinut sanoa, että kuulkaas, ei minulla ole varaa. Possu asteli muiden mukana maksamaan kuin rahamies!

Oli salaatteja, kalaa eri muodoissa, lihaa ja kanaa. Possu koetti syödä koko rahan edestä, mutta ruoka oli aika täyttävää. Kauhukseen possu huomasi kalan päällä katkarapuja. Ne tekee Possulle aina huonon olon. Ei silti viitsinyt olla syömättä kallista lohikalaa, joten Possu siirteli lonkerot vaan kalan päältä pois...
... Na taisivat silti päästä vaikuttamaan... Ennen pitkää Possu alkoi tuntea olonsa huonovointiseksi. Vatsassa kiersi. Väsytti ja päätä särki. Yhtäkkiä reissu ei tuntunut enää yhtään kivalta. Mieli teki vain nukkumaan... Mutta oltiin kaukana kotoa. Ja eihän toisten iloa voinut pilata kiirehtimällä. Possu myönsi olevansa hieman huonovointinen, etteivät toiset ihmettelisi vaisuutta, mutta vakuutteli, että jaksoi kyllä hyvin reissun.

Uimista. Possu ei uinut. Possu pysytteli varjossa.

Taukopaikka kalliolla merinäköalalla. Possu kaivoi eväspussinsa esiin ja jakoi muille. Säästyi kalliilta kioskilta. Kaveri haki kioskista kalliit jäätelöt kaikille. Possu kiitti ja söi, vaikka oikeastaan ei tehnyt mieli edes jäätelöä. Mutta piti esittää reipasta, etenkin kun toiset alkoivat jo huolehtia ja kysellä, että jaksaako Possu vielä olla reissussa, vai pitäisikö jo ajaa kiireesti kotiin. Possu nuokkui puoliunessa pahoinvointisena ja väitti jaksavansa hyvin. Toisilla kun teki mieli vielä merenrantakahvilaan, eikä Possu voinut evätä sitä iloa.

Toisten mennessä kahvilaan Possu sanoi jäävänsä mieluummin merenrannalle istuskelemaan. Raitis merituuli tuntui paremmalta kuin kahvilan sisäilma. Eikä Possun talous oikein muutenkaan kestänyt enää kahvittelua. Possu jäi siis ulos ihailemaan merinäköalaa.

Lopulta kotimatka alkoi. Kuski halusi vielä ajella hiljaista maalaistietä. Possu väitti taas sen sopivan mainiosti, vaikka huokaisikin mielessään. Se tie oli nimittäin paljon hitaampi ajaa kuin pikatie. Ja mutkainenkin. Ei ihannetie huonovointiselle, joka haaveili vain pääsystä omaan kotiin. Mutta päättyihän se pitkäkin tie ja lopulta Possu päätyi kotiovelle.

Lompsassa oli vielä viitonen. Possu tarjosi sitä kyytimaksuksi, mutta kuski kieltäytyi ehdottomasti sitä ottamasta, kerta oli pyytänyt Possua mukaan. Pienen väittelyn jälkeen Possu talletti sen sitten kukkaroonsa viimeisten kitupäivien ruokarahaksi ;)

Päivän tulos : huono olo, väsymys ja entistäkin tyhjempi kukkaro. ;)



Ei kommentteja: