tiistai 12. toukokuuta 2015

Kypärä

Täällä on kannettu huolta Possun kypäränkäytöstä..

Kypärästä tulee ensimmäisenä mieleen, eräs pikkuystävä, ehkä noin parin vuoden silloin... Sattui näkemään ulkona mopopoikia, ja niitähän piti mennä ihmettelemään. Seistiin siis siinä ja tuijotettiin. "Mopo, mopo, KYPÄRÄ!" Pojat seisoskelivat siinä vähän huomiosta vaivautuneina, mutta ei se yleisöä haitannut.

Possullakin on kypärä. Punainen. Tuli hankittua joskus, kun sellaisen sai edullisesti. Sen jälkeen Possu käytti sitä jonkun kerran, mutta totesi kuumaksi ja hankalaksi. Ja niin kypärä hautautui kaappiin.

Possun aloitettua työmatka- ja muutkin vähän pidemmät pyöräilyt, tuotti se myös monille huolta. Alkoi tulla kommenttia, että "tulit vastaan hämärässä ilman valoja ja kypärää. Ei sua näkynyt ollenkaan!" Possu tähän, että no näkyihän, kerta säkin huomasit! Puoleksi vitsinä kylläkin. Se hämärässä ajo oli pikemminkin vahinko, kuin tahallinen teko. Possu ei nimittäin töihin lähtiessään ollut arvannut, että illalla palatessa ehtisi jo pimetä niin nopeasti. Ja Possulla ei silloin sattunut olemaan pyörässä lamppua. Nyt on lamppu, mutta se on lähinnä "kosmeettinen ratkaisu", sillä eihän se oikeasti mitään valaise. Ehkä hiukkasen helpottaa autoilijaa huomaamaan Possumunkin, mutta ettäkö Possumunkki sen valossa erottaisi tien... HAH

Kypärättömyydestä tuli myös paljon kommentteja. Kerran kävi jopa niin, että Possumunkki sattui polkemaan koulun ohi. Siellä koululla oli poliisi tarkastamassa mopoja ja polkupyöriä. Possumunkin pyöräillessä ohi, poliisin lähelläolevat oppilaat osoittivat Possua ja huusivat "KYPÄRÄ, KYPÄRÄ!" (Vähän kuin se taannoinen pikkukaveri). Possumunkki polki huomaamattomasti ohi. Eivätkä poliisit kiinnittäneet huomiota kypärättä pyöräilevään possuun. Mutta olihan se vähän noloa.

Hankalaa, kun on toisinaan on noloa pyöräillä kypärän kanssa. Kun vaikka naapurit katsovat pitkään, ja joskus taas joutuu nolatuksi sen takia, että ei ole kypärää.

Mutta tarpeeksi monen asiasta huomatettua Possumunkki totesi, että ehkä on järkevintä laittaa se päähän enemmiltä motkotuksilta välttyäkseen. Etenkin kun kerran oli tämä samainen pikkuystäväkin todennut moittivasti, että "sulla ei ole kypärää." - Noo, se unohtui, Possumunkki vastasi. Jollakin toisella kerralla pikkuystävä osoitti hyvin paheksuvasti sormellaan paria koululaista, jotka polkivat ilman kypärää. Totesi sitten, että sullakaan ei ollu kerran, ja lisäsi sitten ymmärtäväisen puolustelevasti "kun se UNOHTUI sillon."

Eli Possumunkki käyttää kypärää aika hyvin. Aina työmatkoilla, koska siinä joutuu polkemaan sen koulun ohi. Eikä Possu halua olla huonona esimerkkinä. Ja aina pikkuystävän luo polkiessaan. Ja sellaisilla vähän pidemmillä pyörämatkoilla. Mutta Possu ei viitti käyttää sitä yleensä viikonloppuna leppoisilla pikku sunnuntaipyöräilyillä, eikä kauppaan mennessä eikä tässä lähinurkilla.

Kun se on niin kuuma ja kiristävä. Ja sitäpaitsi Possun mielestä pyöräillessä tärkeämmät olisi oikeastaan polvi- ja kyynärsuojukset. Kun polvet ja kyynerpääthän ne yleensä rikki menee, jos pyörällä kaatuu.


P.S. Aion lintsata tän viikon punnituksen.. ;)

P.S. 2  Miltä kuulostaisi tämmöinen uutuusdieetti???? ;)) 

7 kommenttia:

HelvetinPöllö kirjoitti...

Nyt ei kyllä ihan mennyt läpi selitys kypärättä ajamisesta. Kyllä pitäisi olla kypärä päässä aina kun ajaa pyörällä.

Mulla oli aikanaan työkaveri/ystävä, joka ei itse pitänyt kypärää pyöräillessään, mutta lapsella kyllä oli. Ei, hän ei kypärää päähänsä laita. Tukka liiskaantuu ja vaikka mitä. Sanoin hälle sitten kerran, että kuule, mietipä mitä sitten, jos te kaadutte ja sä lyöt pääsi asfalttiin ja sua sattuu oikein pahasti - tyttö siinä kypärä päässä ihmettelee, kun äiti ei puhu mitään ja äidin päästä vuotaa verta. Ystävä mietti sen illan kotona ja meni seuraavana päivänä ostamaan itselleen pyöräilykypärän eikä ole sen jälkeen ajanut pyörällä ilman kypärää :D

Melkoinen pelottelija, vai mitä?

HelvetinPöllö kirjoitti...

Possu Munkin pitää siis mennä ostamaan sopivampi kypärä ja pistää se epäsopiva kiertoon!

Osakainen kirjoitti...

Kypärä pitää aina olla. Possu hankkii sopivamman kampauksen, jos ei muuten pysy kypärä päässä. Ensiksikin se esimerkin voima. Ei ne lapset tiedä, että olet vain ihan kotinurkilla pyöräilemässä. Toiseksi vaikka itse oletkin loistava liikenteessä liikkuja, kaikki muut ei ole. Tässä on ainakin yhden tutun kypärä haljennut kolarissa eli ei ne aina ole vain polvet ja kyynärät, jotka menee rikki.
Tuota dieettiä rupean minäkin noudattamaan heti, joten minunkaan ei tarvitse punnita huomenna. Kiitos!

Sinisen sohvan emäntä ja isäntä kirjoitti...

Punnituksesta sanomme vain, että emäntä aloittaa heti huomena: sellerinvarret ja porkkanat, dipaten diettin. Syynä: kylässä tarjottiin ja oli niin hyvää, että! Dippikasitke oli jokain valkoista ja siinä jotakin yrttiä, sitä otin vain pikkuisen teeluskiallisen. Kypärä on ehdottoman välttämätön ja viisas valinta. Nyt vain Possu Munkki hankkimaan, uutta kaunista ja sopivaa kypärää, jos entinen tuntuu epämukavalta. On ihan väärin rangaista itseään epämukavuudella, kun on reipas ja nautii pyöräilystä! Oikein iloista huomista juhlapäivää!

Possu Munkki kirjoitti...

Noo, Possu asuu maalla. Ei täällä yleensä ketään muita pyöräile, kehen vois törmätä... ;)

Kaneli kirjoitti...

Sitä minä vain, että polvia ja kyynärpäitä saa uusia tai niitä voi ehjätä (väheksymättä niiden merkitystä), mutta päätä ei saa ikinä uutta ja ehjääminenkin voi olla täysimahdottomuus!!

Sen jälkeen, kun omassa pyöräkolarissani olkapäästäni jotakin repesi ja polveni verille naarmutin, mutta pääni säilyi ehjänä kyperän ansiosta!, konkretisoitui tämä asia. Kypäräni halkesi, mutta väitän sen pelastaneen henkeni tai ainakin säilyttäneen pääni ehjänä, mikä on jokseenkin merkityksellinen asia.

Kypärä on halpa henkivakuutus! <3

Possu Munkki kirjoitti...

Onneksi Sinulla oli kypärä <3